Kirjaudu
Koronaepidemian takia liikuntaharrastukset ovat tauolla. Kotona karanteenissa ei kannata kuitenkaan unohtaa liikuntaa.
Vuoden 2020 ruokatrendeissä porisevat maailmanlaajuiset megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja hyvinvointi.
Alkulämmittely suojaa kehoa vammautumisilta, lisää treenitehoa ja auttaa keskittymään edessä olevaan suoritukseen.
Fluorivoiteet tarjoavat varsinkin märällä ja likaisella lumella myös harrastehiihtäjille paremman vauhdin. Pitkäketjuisia fluoriyhdisteitä sisältävät pulverit ja napit ollaan nyt kuitenkin kieltämässä. Selvitimme, mikä muuttuu ja uskaltaako fluorivoiteita ylipäänsä käyttää.
Talviuinti tarjoaa mindfullnesia ja extremeä samalla kertaa.
Suomen Latu Kiilopää ei houkuttele matkailijoita pelkästään upeilla maisemilla ja kansallispuiston rauhalla. Mestariveistäjä Veijo Oinosen lumi- ja jääveistoksia saavutaan katsomaan matkojenkin takaa.
Paloheinän uusi hiihtolatujen lumetusjärjestelmä odottaa pakkasia ja mahdollistaa hiihtämisen myös vähalumisina talvina.
Keskuspuisto, Vantaanjokilaakso ja Viikin-Vanhankaupunginlanden luonnonsuojelualue. Helsingin upeimmat luontoladut yhdistyvät talviklassikoksi.
Pienikin kukkula soveltuu lumiskeittaukseen. Hyviä snedepaikkoja löytyy myös kaupungin puistoista ja lähiluontokohteista.
Suomessa kasvaa yli 200 kääpää, joista osaa käytetään myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Yksi tunnetuimmista on pakurikääpä.
Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 81 prosentille suomalaisista pysyvän kesäajan valoisammat iltapäivät ja illat on joko mieluisin tai sopiva vaihtoehto.
Vaarojen Maraton juostiin jälleen kerran haastavissa olosuhteissa, kun Koli sai juuri kisan alla lumipeitteen. Liukkaat polut hallitsi parhaiten miesten sarjassa Henri Ansio ja naisten sarjan puolestaan voitti Susanna Ylinen.
Kevyt, proteiinipitoinen ja pieni hiilijalanjälki. Sieni tekee hyvää.
Polkujuoksu on matalan kynnyksen laji, joka sopii monentasoisille liikkujille.
Hiihtokausi alkaa 19. lokakuuta. Sen voi nykyään katsoa kalenterista, ainakin Imatralla.
Syväkyykky, jossa sieniä ja marjoja keräillään, on ihmisen luonnollinen istuma-asento. Se on myös yksi parhaimmista liikkuvuusharjoituksista, joka on helppo lisätä jokaiseen luontotreeniin.
Kolmekymppiset Matti Kemi ja Juha Kumara polkivat viime kesänä yli 700 kilometrin matkan tutustuen samalla erilaisiin saunoihin.
Suomen Ladun kolmivuotisessa perheliikunnan kehittämishankkeessa on koottu ja ideoitu erilaisia toimintamalleja yhteiseen ulkoiluun. Ota vinkit talteen!
Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjalajia, joista 37 on syötäviä. Yli kolmannes näistä kasvaa harvinaisena Lounais- ja Etelä-Suomessa. Luonnonmarjojen keskikulutus on vuodessa noin 8,3 kiloa henkeä kohden, vaikka kaikkiaan niitä kypsyy jopa 100 kiloa jokaista suomalaista kohti. Tunnistatko nämä syötävän siniset herkkupalat?
Aktiiviliikkujien parissa kinesioteippauksen suosio on säilynyt ja käyttö lisääntynyt vuosikymmeneltä toiseen pinkoessa. Mitä enemmän aihetta kuitenkin tutkitaan, sitä vähemmän kinesioteippauksen hyödyistä saadaan luotettavaa näyttöä. | Teksti Pauliina Toivanen
Soutu on parasta kesäliikuntaa. Luonto on jatkuvasti läsnä, ja vauhdin ja matkan voi päättää itse. Kuntosoutuveneellä matka taittuu mukavasti ja turvallisesti – ja lähteä voi vaikkapa retkelle.
Tänä keväänä kolmatta kertaa järjestettävä Ylläs–Levi on maratonhiihto, jollaista Suomeen on kaivattu.
Kolmekymmentä vuotta hyiseen SM-veteen paukkupakkasista, räntä- ja vesisateista huolimatta: Sirpa Kivekäs on Suomen sitkeimpiä talvikilpauimareita. | Teksti & kuvat Riitta Alakoski
Omega-3-rasvahapot ovat ravinnosta saatavia pitkäketjuisia rasvahappoja, joilla on myönteisiä vaikutuksia erityisesti kognitiiviseen toimintaan, kuten tarkkaavaisuuteen ja mielialaan. Ne vähentävät myös elimistön matala-asteista tulehdusta.
Vertailimme isojen hiihtotapahtumien hintoja.
Talviuinti tekee tutkitusti hyvää. Suomen Ladussa lajin potentiaali tunnistettiin jo 1980-luvulla.
Tuntuuko sinusta joskus siltä, että pitäisi nostaa jalat ylös? Tai kiivetä puuhun ja roikkua sieltä ylösalaisin? Kannattaa kuunnella tunnetta, sillä inversio eli pään laittaminen lähemmäs maata tekee hyvää. | Teksti Pauliina Toivanen, kuva Aino Huotari
Mitä hiihtäjä voi tehdä, jos lunta ei näy eikä kuulu?
Pohjoismaalaisesta ruokavaliosta kohistaan nyt jopa terveellisestä dieetistään tunnetuissa Välimeren maissa.
Satokauden kasvikset ovat edullinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto.
Plogging on lenkkeilyä, jolla on tarkoitus. ”Roskajuoksulla” saat monipuolista askel- ja syväkyykkytreeniä sekä pidät huolen siitä, että ulkoilualueet pysyvät puhtaana vastaisuudessakin.
Lapin kesäkään ei enää ole tarkoitettu vain silmillä ihailtavaksi. Se on myös aktiivisen fyysisen kokemisen, luontourheilun ja liikuntatapahtumien juhlaa.
Eero Lumme on mies ulkoilupähkinöiden takana.
Vesileikit kuuluvat kesään. SUP-lauta on monipuolinen, lähes kaikille sopiva liikuntaväline.
Villiyrtit ovat yksi kesän kiehtovimmista sesonkiruuista. Ravintoainevertailuissa ne päihittävät monet muut vihreät vihannekset ja jopa ulkolaiset superfoodit. Villiyrteissä on paljon vitamiineja, mutta vain vähän kaloreita, ja niiden hiilijalanjälki on lähiluonnosta kerättynä pyöreä nolla. Ja mikä parasta, ne kasvavat lenkkipolkujen liepeillä aivan ilmaisina. | Teksti & kuvat Pauliina Toivanen
Rullahiihto ei ole vain kilpahiihtäjien kesäharjoittelumuoto. Hiihtovalmentaja Laura Liikasen vinkeillä myös aloittelija uskaltautuu rullasuksille.
Lupasitko uutena vuotena vähentää kahvinjuontia? Vaikka kohtuullisella kahvinjuonnilla voi olla terveydelle edullisia vaikutuksia, joillekin liiallinen sumpittelu aiheuttaa sydämentykytyksiä. Sosiaalista hyvinvointia edistävää kahvittelua ei kuitenkaan kannata vähentää, sillä kahville on myös terveellisiä korvikkeita. Teksti & kuvat Pauliina Toivanen
Joskus kuppi vain menee hiihtoladulla nurin – eikä nyt puhuta laturaivosta. Välinpitämättömyys suksista saa hiihtävän ”kansankynttilän” loistamaan. | Teksti Sauli Herva
Miltä kuulostaisi vähemmän stressiä, parempi kunto ja korkeampi mieliala? Luonnosta kannattaa ottaa ilo irti myös talvella, sanoo terveyden edistämisen asiantuntija Kati Vähäsarja. | Teksti Antti Huttunen
Tammikuussa tuli kuluneeksi 130 vuotta Lauri ”Tahko” Pihkalan syntymästä. Liikunnan monitoimimiehelle hiihto oli aina ”urheilujen urheilu”. | Teksti Panu Könönen
Tiesitkö, että taskussasi on laite, joka vahtii jokaista liikettäsi aamusta iltaan?
Suunnistuksen ympärillä poreilee mukavasti. Takametsien hikiliikunnasta on tulossa hyvää vauhtia muodikas katulaji, jossa kaupunkiseikkailu ja kestävyysurheilu paiskaavat kättä ihan uudella tavalla. Katuvalot ja otsalamput luovat oman tunnelmansa ja mahdollistavat suunnistuskauden jatkumisen pimeän vuodenajan yli. Kilpa- ja kuntosuunnistajien lisäksi kaupunkiradoille ovat löytäneet uudetkin harrastajat.
Yhä useampi juoksija etsii luonnollista askelta. Asiantuntijoiden keskuudessa ei vain tunnu olevan täyttä yksimielisyyttä, millainen sen pitäisi olla. Suomalaisen Feet-juoksukengän kehittäjä Teuvo Niskanen kertoo oman käsityksensä.
Lähi-idän ruokavalio tukee liikkujan terveyttä.
Pyöräilyä edistävät tahot vastustavat pakkoa.
Kun valmistat jäätelösi itse, vältät ylimääräiset sokerit ja lisäaineet.
Perheliikunta herättää helposti mielikuvan, jossa lapset puuhailevat ja vanhemmat seurailevat vieressä. Termeihin ei kannata sotkeutua, mutta ennemminkin pitäisi puhua aikuisten ja lasten yhteisestä liikunnasta. Parhaimmillaan aikuiset liikuttavat lapsia yhtä lailla kuin lapset aikuisia.
Arkiruokailulla on suurin merkitys suorituskykyyn.
Suomen Ladun polkujuoksuohjaaja Veera Malmivaara kertoo, miten valita jalkine polkujuoksuun.
Urheiluravinteiden ja luontaistuotteiden välimaastosta löytyy kasvava joukko luontaisia urheiluravinteita. Superfoodeiksi kutsutuista luonnon antimista löytyy samoja ominaisuuksia kuin keinotekoisesti valmistetuista tuotteista, ilman lisäaineita, happoja ja makeutusaineita. Urheilujuoman, energiapatukan tai geelin voi korvata luonnontuotteella. | Teksti Tapani Leppänen
Kasvipohjaiset proteiinijauheet tuovat liikkujalle valinnan varaa.
Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan ”laturaivoa” eli epäasiallista käytöstä tai puhetta on kohdannut neljä prosenttia suomalaisista.
