Lääkettä vai lumetta?

07.06.2019 09:53 | Pauliina Toivanen

Aktiiviliikkujien parissa kinesioteippauksen suosio on säilynyt ja käyttö lisääntynyt vuosikymmeneltä toiseen pinkoessa. Mitä enemmän aihetta kuitenkin tutkitaan, sitä vähemmän kinesioteippauksen hyödyistä saadaan luotettavaa näyttöä. | Teksti Pauliina Toivanen

Kinesioteippaus on vanha keksintö, jonka japanilainen kiropraktikko Kenzo Kaze kehitti 1970-luvulla kivunhoitoon. Kaze tutki ihon ja ihonalaisten kudosten vaikutusta kipuun sekä teippauksen vaikutuksia nivelten liikelaajuuteen ja verenkiertoon.

“Nauttikaa kesästä ja liikkukaa luonnossa."

Eurooppaan teippausbuumi tuli 90-luvun loppupuolella, kun television urheilulähetyksissä yhä useamman huippu-urheilijan raajoissa vilahtelivat värikkäät teippaukset.

“Kinesioteippauksesta esitetään paljon väitteitä, mutta suurin osa niistä on kumottu tieteen avulla. Jotkut tutkimukset osoittavat kuitenkin kinesioteippauksella olevan kipua lieventäviä vaikutuksia. Joskus, kun kipu lievittyy jollain alueella teipin avulla, sillä voi olla välillinen vaikutus myös liikkuvuuteen”, erityisesti jalkapalloilijoiden ja voimistelijoiden kanssa työskentelevä fysioterapeutti ja osteopaatti Marko Demidoff kertoo.

Demidoffin mukaan kinesioteippauksesta ei ole tutkimuksissa saatu näyttöä suorituskyvyn parantamiseen, liikuntavammojen ehkäisyyn tai verenkierron lisääntymiseen. Kinesioteippaus ei myöskään paranna tasapainoa tai lisää pitkäaikaisesti liikkuvuutta. Se ei silti tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää fysioterapiassa.

Joissakin tutkimuksissa teipin venytyksen määrällä on havaittu olevan jonkinlainen tekijä teipin oletetussa vaikuttavuudessa.

Demidoff käyttää kinesioteippausta joskus hoidon tukitoimena.

“Käytän teippiä harkiten joissakin tapauksissa, jos kykenen vastaanoton aikana saamaan sillä aikaiseksi oireiden lieventymistä. Kerron kuitenkin aina rehellisesti, mihin teipistä on ja mihin siitä ei ole.”

“Fysioterapian ja osteopatian puolella on paljon tehokkaampia ja näyttöön perustuvia hoitomuotoja kuin kinesioteippaus. Tukiteippinä kinesioteippi ei ole parhaimmillaan, vaan siihen löytyy parempia vaihtoehtoja, kuten urheiluteippi. Jotkut urheilijat ovat myös vahvasti addiktoituneet kinesioteippaukseen, mitä en näe kovin hyödyllisenä”, Demidoff lisää.

Teippivalmistajien väitteisiin Demidoff kehottaa suhtautumaan varauksella.

“Väitteitä ja uskomuksia on valtavasti. Muistan lukeneeni jutun, jossa teippivalmistaja palautti asiakkaittensa rahoja, sillä heidän markkinointinsa oli perustunut väitteisiin, jotka eivät pitäneet paikkaansa.”

Demidoff muistuttaa, että niin kivun lievittymiseen kuin liikkuvuuden parantamiseen liittyy paljon muitakin asioita. Kaikkeen hoitamiseen liittyy placebo eli lumevaikutus. Placebon toteutumiseen vaikuttavat niin hoitoon liittyvät odotukset, mahdolliset aikaisemmat omat myönteiset kokemukset kuin muiden ihmisten kertomuksetkin.

“Lumevaikutus ei ole negatiivinen asia. Se on läsnä kaikessa hoitamisessa. Se, minkä verran hoidosta on niin sanottua placebo-vaikutusta, on tapauskohtaista.”

Omassa työssään Demidoff ei kuitenkaan pyri luomaan liiallisia odotuksia kinesioteippaukselle.

“Minua ohjaa terveydenhuollon etiikka ja lähestyn asioita tieteen ja kokemukseni kautta. Tiedostan, että monet voivat saada apua hoitomenetelmistä, joiden mekanismeja ei tunneta tai joista ei ole laadukasta tutkimustietoa saatavilla.”

Liikuntavammojen ennaltaehkäisyyn tepsii Demidoffin mukaan parhaiten monipuolinen liikunta ja erityisesti voimaharjoittelu. Liikuntavammoja ei voida koskaan täysin estää, vaan pikemminkin voidaan vähentää loukkaantumisriskiä.

“Ihminen on loputtoman mukautuvainen erilaiseen liikkeeseen. Myös erilaisten liikkeiden sietäminen on tärkeää kehon kuormituksen sietokyvyn kannalta. Tutkimusten avulla ei ole kyetty todistamaan, että on olemassa oikeaa ja väärää liikettä. Ihmisille on vain taottu päähän dualistinen ajattelu liikkeiden oikeasta ja väärästä tekotavasta. Se on myytti, jonka toivoisi jo pikkuhiljaa murenevan.”

Demidoffin mukaan ryhdillä ja kivulla ei ole korrelaatiota: vaikka olisi huonossa ryhdissä koko päivän, se ei tarkoita, että kipu johtuisi itse asennosta vaan pikemminkin liikkumattomuudesta. On siis vain asioita, joita siedetään paremmin tai huonommin.

“Jokainen on hyvin erilainen vartaloltaan ja rakenteeltaan eikä suositeltavia liikkeitä voi laittaa samaan lokeroon.”

Demidoffin kesän vinkit aktiiviliikkujille lämmittävätkin luonnossa liikkujien laajaa kirjoa.

“Nauttikaa kesästä ja liikkukaa luonnossa. Luonnossa liikkuminen on parasta ihmiskeholle myös tutkimustiedon valossa – verenpaineet ja stressitasot laskevat!”