Hunajainen energianlähde

07.09.2020 | Pauliina Toivanen

Hunaja on luonnon oma makeutusaine, joka sopii aktiiviliikkujille energiageelin korvikkeeksi tai urheilujuoman maustajaksi.

[01] Hunaja sisältää pääasiassa sokereita, kuten fruktoosia ja glukoosia, mutta myös jonkin verran kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja, vitamiineja ja entsyymejä, jotka vaikuttavat ravintoaineiden imeytymiseen. Hunajaa ei suositella alle 1-vuotialle, sillä imeväisikäisillä on osittain kehittymätön suolisto. Hunajan sisältämä bakteeri voi aiheuttaa heillä sairastumisen botulismiin.

[02] Se maistuu hieman makeammalle kuin perinteinen valkoinen sokeri, vaikka se sisältää noin 20 prosenttia vähemmän kaloreita. Sama makeus saadaan siis pienemmällä energiamäärällä kuin perinteistä sokeria käyttämällä.

[03] Käypä hoito -suosituksen mukaan hunaja saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää. Hunajalla on saatu lupaavia tuloksia myös lasten akuutin yskän hoidossa ja allergioiden siedätyshoidossa. Hunaja on antiseptinen eli se tappaa bakteereja, joten sitä voi käyttää ulkoisestikin hiertymien, haavojen, palovammojen, kovettumien ja hyönteistenpistosten hoidossa.

[04] Suosi kuumentamatonta ja suodattamatonta hunajaa, sillä etenkin hunajan sisältämä C-vitamiini tuhoutuu kuumennettaessa eli pastöroitaessa. Usein kotimainen hunaja onkin parempi vaihtoehto kuin ulkomaalainen luomuhunaja, joka on lähes aina pastöroitu. Myös kuuman juoman kannattaa antaa jäähtyä hetki ennen kuin joukkoon laittaa hunajaa, jotta kaikki hunajan superaineet saa varmasti hyödynnettyä.

[05] Mehiläiset valmistavat hunajaa keräämällä mettä kukista. Kun mehiläiset ovat lennättäneet meden pesälle, työmehiläiset jatkavat sen prosessoimista edelleen hunajaksi. Osan hunajasta mehiläiset käyttävät omaksi ravinnokseen, mutta loppukesällä mehiläishoitajat keräävät ylijäämän pesän hunajakennoista ihmisten käyttöön. Mehiläiset ovat myös elintärkeitä pölyttäjähyönteisiä, jotka tekevät paljon töitä luonnon monimuotoisuuden eteen.