Suomen Latu teki suunnistajasta nautiskelijan

02.12.2025 | Pauliina Toivanen

Kirre Palmin kuusivuotinen puheenjohtajakausi päättyy vuoden lopussa. Tapahtumarikas pesti oli valtionhallinon juristille ja liikunta-alan hallituskonkarille opettavaisempi kuin hän osasi odottaa.

”Sain laittaa itseni kunnolla likoon ja kaiken osaamiseni peliin!” Suomen Ladun väistyvä puheenjohtaja Kirre Palmi toteaa puheenjohtajakaudestaan 2020–2025.

Vaikka Palmi toimi Suomen Ladun hallituksen puheenjohtajana huomattavasti vähemmän aikaa kuin edeltäjänsä, kuuteen vuoteen mahtui monta mullistusta: maailmanlaajuinen pandemia, Ylläskartanon kiinteistön tulipalo Äkäslompolossa ja viimeisimpänä Suomen Ladun organisaation ja johtamisen kehitystyö.

Palmi oli juuri aloittanut tehtävässään, kun pandemia eristi hallitus- ja toimistoväen etäyhteyksien päähän toisistaan. Vaikka etäkokoukset hidastivat uusiin työtovereihin tutustumista, jälkeenpäin Palmi näkee ajassa myös hyviä puolia.

”Pandemia ravisutti suomalaista ulkoilukulttuuria ja houkutteli luontolajien pariin yhä uusia ihmisiä, joista moni myös jäi”, hän sanoo.

Se oli yksi Palmin tavoitteista puheenjohtajana: innostaa mahdollisimman monet ihmiset liikkumaan ja päästä samalla vahvistamaan Suomen Ladun vahvaa yhteiskunnallista roolia etenkin terveys- ja harrasteliikunnan saralla.

Hänestä jokainen voi löytää oman tapansa ulkoilla ja liikkua luonnossa, kunhan siihen tarjotaan riittävästi matalan kynnyksen vaihtoehtoja – kuten Suomen Latu tekee!

”Jos ei mikään tunnu omalta, voi tehdä sitä, mikä tuntuu vähiten tyhmältä. Ensin voi ottaa muutaman askeleen asfaltilta metsän tai puiston puolelle ja mennä sinne pieninä annoksina kokeilemaan ja nautiskelemaan”, muun muassa Hämeen Liikunta- ja Urheilu ry:n kehittämispäällikkönä ja Suomen Olympiakomitean Liikkujan polun vaikuttamisen teemaryhmässä toiminut Palmi vinkkaa.

Palmi jättää yhdistyksen rauhallisin ja huojentunein mielin. Hänestä hallituksen kokoonpanoa on hyvä tuulettaa tasaisin väliajoin. Nyt, kun järjestöön haetaan uutta toiminnanjohtajaakin, on ajankohta oivallinen myös puheenjohtajan vaihtoon.

”Totta kai olo on myös haikea. Meillä on ollut niin hyvä hallitus, keskusteleva ja päätöksiin pystyvä, mutta sitä se tulee olemaan jatkossakin. Pääpainopisteenä on saada yhdistysten ääni paremmin kuuluviin ja tukea niiden elinvoimaa. Vaikka joskus keskustelu tuntuu vaikealta ja välillä astuu jonkun varpaille, yhdessä tekemisen ja avoimuuden kautta löytyy aina ratkaisuja.”
 

”Jos ei mikään tunnu omalta, voi tehdä sitä, mikä tuntuu vähiten tyhmältä.”

Palmi on entinen kilpaurheilija, joka nautti koko nuoruutensa ja varhaisaikuisuutensa Suunnistusliiton tarjoamista mahdollisuuksista. Jossain vaiheessa Palmista alkoi kuitenkin tuntua siltä, että hänen pitäisi antaa jotain vastalahjaksi rakkaalle lajilleen.

”Päivätyö valtionhallinnon juristina oli minulle vain työ ja keino saada perheelleni elantoa. Sen sijaan järjestöelämästä sain sopivaa haastetta”, ennen Suomen Ladun puheenjohtajuutta muun muassa Varalan urheiluopiston hallituksessa ja Suunnistusliiton puheenjohtajana toiminut Palmi kertoo.

”Hallitustyöskentely vei mennessään, kun oppi uusia asioita, sai työskennellä monenlaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa ja verkostot kasvoivat.”

Vaikka nykyisin Palmi harrastaa muitakin luontoliikuntamuotoja, kuten melomista, vaeltamista, hiihtämistä ja kävelyä, suunnistus on hänestä edelleen lajeista upein.

”Suunnistus pitää ihmisen nöyränä vuodesta toiseen. Vaikka olen suunnistanut 50 vuotta, löydän itseni edelleen tilanteista, joissa tuntuu, etten osaa sitä ollenkaan. Ennen tarkoitukseni oli mennä metsään suunnistamaan ja tulla sieltä mahdollisimman nopeasti pois. Suomen Ladussa olen oppinut, että metsässä saa olla pidempäänkin”, kolmatta kierrostaan suunnistuskoulussa lastenlastensa kanssa käyvä Palmi kertoo.
 

Rakkain luonnonhelma löytyy puolestaan meren takaa Viron Saarenmaalta, jossa Palmilla on kaksi kakkosasuntoa. Toinen on remonttikohde maalla ja toinen kaupunkikoti keskustassa.

”Saarenmaa on hieman samanlainen paikka kuin Lappi. Kun sinne menee, elämäntyyli hidastuu”, Palmi sanoo.  

”Siellä on upea luonto ja mahtavat vesistöt melomiseen. Virolainen meininki on asteen rennompaa kuin Suomessa; olen majakkabongari ja Virossa niissä pääsee käymäänkin! Suomessa monet majakat ovat suljettuja.”