Kylmäuinnista apua mielenterveyteen

29.11.2023 | Pauliina Toivanen

Keväällä 2023 järjestetyssä pilottitutkimuksessa osallistujien masentuneisuus ja ahdistuneisuus väheni ja koettu mieliala nousi tilastollisesti merkittävästi kylmäuinnin avulla.

Ensimmäinen tapaamiskerta jännitti niin vaikuttavuustutkimuksen 18–28-vuotiaita osallistujia kuin ryhmän vetäjiäkin, psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airoa ja psykoterapeutti Miia Lehtosta. Yleensä ryhmäterapian käynnistyminen vaatii monta tapaamiskertaa ennen kuin osallistujat uskaltavat alkaa jakaa kipeitä kokemuksiaan toistensa kanssa.

”Oli yllättävää, miten voimakkaasti kylmäuinti auttoi koko prosessin käynnistämiseen ja ryhmäytymiseen jo ensimmäisellä kerralla. Aivan, kuten avantoseurassakin, talviuinti yhdistää”, Lehtonen iloitsee.

Kaikilla kahdeksalla tutkimukseen osallistuneella nuorella aikuisella oli erilaisia haasteita mielen hyvinvoinnin kanssa – esimerkiksi masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden jännittämistä ja yksinäisyyttä. Alkuhaastatteluissa monet kertoivat juuri talven olevan heille erityisen vaikeaa aikaa.

”Yhteinen talviuintikokemus psykoterapiaistuntoa ennen auttoi vapauttamaan ryhmäläisten tunteita. Ryhmäläiset kannustivat toisiaan ja pulahdus toi naurua ja iloa!” Airo kertoo

”Kylmäuinti on edullinen ja melko riskitön omahoitomenetelmä.”

Keväällä 2023 toteutettu, Wihurin säätiön rahoittama pilottitutkimus oli maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen: talviuintia ei ole aiemmin yhdistetty osaksi psykoterapiaa. Jo ensimmäisten tapaamiskertojen jälkeen selvisi, että osallistujat kokivat kylmäuinnin ennen lyhytpsykoterapiatyöskentelyä hyödyllisempänä kuin sen, että pulahtamaan olisi menty vasta ryhmäterapiasession jälkeen.

Kylmäuintia pitkään harrastaneet Airo ja Lehtonen olivat määritelleet jokaiselle kahdeksalle lyhytterapiasessiolle tunnetaitoihin liittyvän teeman. Alun kylmäshokki toimi linkkinä erilaisten tunteiden havaitsemiseen kehossa ja mielessä sekä tunnesäätelyn opetteluun.

Kylmän avulla osallistujat pystyivät tarkastelemaan esimerkiksi omia rajojaan, miltä pelko, viha, hyvä olo tai läsnäolo tuntuvat ja miten kriittistä suhdetta itseen voisi muuntaa myötätuntoisemmaksi.

Ennen kylmäuintia ja lyhytpsykoterapiaa yhdistäviä ryhmätapaamisia jokaiselta osallistujalta mitattiin psykologisesti validoiduilla mittareilla ahdistuneisuus- ja masentuneisuustaso sekä koettu mieliala. Samat mittarit toistettiin ryhmän päättymisen jälkeen loppuhaastatteluissa. Kahdeksan kylmäuintikerran jälkeen kaikki osallistujat olivat aikeissa jatkaa kylmäuintiharrastustaan, ja suhde kylmään oli muuttunut myönteiseksi. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus väheni osallistujilla ja koettu mieliala nousi tilastollisesti merkittävästi!

”Tunteet tapahtuvat kehossa. Kun oppii tunnistamaan kehon ja mielen yhteyttä, se lisää yleistä hyvinvointia”, Airo selittää tutkimustuloksia.

Tutkimuksen yksi tärkeä tavoite oli osallistujien keho-mieliyhteyden vahvistaminen. Ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein se, että ei tunnista omia tunteita kehollisella tasolla. Toisena ääripäänä on, että on liiankin kiinnittynyt kuuntelemaan kehollisia tuntemuksiaan.

Ryhmäsessiossa pohdittiin, miten haastavien tunteiden kanssa pystyisi olla muuallakin. Kun tuntee esimerkiksi ahdistusta, voi havaita sen puristavan rintaa ja kun rentoutuu, voi havaita tuon puristuksen hellittävän.

”Kun kylmäkokemuksen avulla saa yhteyttä omaan kehoon ja sen tuntemuksiin, on helpompi tunnistaa erilaisia tunteita ja myös esimerkiksi rentoutumista. Kun opettelee havainnoimaan oman kehon tuntemuksia ja tunteita, kehomieliyhteys vahvistuu”, Lehtonen lisää.

Riikka Airo uskoo, että porukan ryhmäytymiseen vaikutti myös se, miten uimassa ja saunassa ihmiset ovat vähissä vaatteissa ja siten riisuttuja myös ulkoisista rooleistaan.

”Osallistujat kokivat, että uinnin ja saunan jälkeen olo oli läsnä oleva ja rentoutunut, millä oli varmasti yhteys siihen, että oli helpompi ottaa puheeksi myös vaikeita tai vaiettuja tunteita”, Airo sanoo.

Ryhmäterapian etuna on, että siellä osallistujat saavat vertaistukea myös muilta. Lisäksi turvallisessa ympäristössä voi harjoitella sosiaalisia taitoja.

”Monet kertoivat rohkaistuneensa jakamaan ryhmäterapiassa kipeitä asioita, joita he eivät olleet koskaan ennen käsitelleet. Muiden ryhmäläisten kertomukset ja yhteinen jakaminen, auttoivat osallistujia käsittelemään myös omia kokemuksiaan”, Airo sanoo.

Lupaavien tutkimustulosten ansiosta Wihurin säätiö on halunnut jatkaa hankkeen rahoitusta. Seuraava tutkimusryhmä saa kylkeensä kontrolliryhmän, joka ei käy kylmäuimassa ennen lyhytpsykoterapiaa.

Kaikille osallistujille tehdään alku- ja loppuhaastattelujen lisäksi myös fysiologisia mittauksia. Esimerkiksi sykevälimittauksen avulla saadaan tietoa kylmäuinnin vaikutuksesta osallistujien palautumiskykyyn. Hanke toteutetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Terapiatalo Tunnetilan kanssa. Allas Sea Pool toimii yhteistyökumppanina ja toteutuspaikkana. Suomen Latu sponsoroi ryhmälle avantouintitossut ja -hanskat.

”Kylmäuinti on edullinen ja melko riskitön omahoitomenetelmä, jota voisi enemmänkin hyödyntää mielen hyvinvoinnin hoitamisessa. Kylmäuinti ei kuitenkaan välttämättä sovi kaikille. Kun elämä tuo eteen haasteita ja vaikeita asioita, voi kylmäuinti olla yksi keino muiden joukossa selvitä niiden kanssa. Sen avulla voi saada hetkellisesti pieniä helpottavia hetkiä. Usein kipeiden asioiden käsittelyyn tarvitaan muitakin tukimuotoja”, Miia Lehtonen muistuttaa.

”Kylmäuinnin hyvinvointia tukevat vaikutukset ovat monen asian summa, johon liittyy esimerkiksi hormonit, kuten oksitosiiniryöppy, vagushermon aktivoituminen ja stressin helpotus fysiologisella tasolla. Tutkittavaa siis riittää”, Riikka Airo lisää.