Hengitätkö liikaa?

08.09.2021 | Pauliina Toivanen

Liikahengitys aiheuttaa hiilidioksiditason laskua, mikä heikentää puolestaan elimistön hapensaantia.

Ota paljon happea. Hengitä isosti sisään ja puhalla sitten suun kautta ulos.

Väärin! Itse asiassa päinvastoin.

”Liian suuri hengitys järkyttää hengityskaasujen tasapainoa. Yleisesti luullaan, että mitä suuremmin hengität, sitä enemmän saat happea, tai että hiilidioksidi on vain aineenvaihdunnan osa, joka pitää puhaltaa pois”, Hoitava hengitys -metodin kehittäjä, vyöyhyketerapeutti ja luontaishoitaja Marketta Manninen kertoo.

”Hiilidioksidilla on kuitenkin tärkeä rooli hapen vapauttamisessa. Se avaa hengitysteitä ja laajentaa verisuonia. Kun hengitystä pienennetään eli normalisoidaan, estetään hiilidioksidin liiallinen poistuminen, mikä parantaa hapen saantia.”

Monet ihmiset hengittävät liikaa – liian tiheään, liian suurieleisesti tai palleaansa pullistellen. Yksi ilmeisin syy liikahengitykseen on stressi ja kiireinen, jatkuvasti virittynyt elämäntapa. Liikahengittämisestä aiheutuvat hiilidioksiditason lasku ja happivaje kurjistavat ylivirittynyttä tilaa entisestään. Verisuonet supistuvat, lihakset menevät kramppiin, hengitys kiihtyy ja verenpaine kohoaa.

Manninen muistuttaa, että vaikka lihasten työskennellessä hengitys saa olla suurempaa kuin levossa, liikkuessakin voi hengittää liikaa.

”Ykkösasia on nenähengitys. Kun hengittää pienemmin nenän kautta, lihakset saavat paremmin happea. Kun hiilidioksidin sietokyky paranee, ei enää hengästy niin helposti. Kestävyys kohenee, maitohappojen muodostuminen on vähäisempää ja palautuminen nopeutuu”, Manninen summaa.

Mannisen mukaan yleisin nenähengityksen tuottama terveyshyöty on unenlaadun paraneminen ja esimerkiksi kuorsauksen ja uniapneaoireiden väheneminen. Palauttava uni lieventää myös aamu- ja päiväväsymystä ja lisää virkeyttä.

 

Marketta Mannisen Hoitava hengitys -metodi perustuu venäläisen lääkäri Konstantin Buteykon kehittämään ja hänen mukaansa nimettyyn itsehoitomenetelmään. Manninen löysi Buteyko-hengityksen etsiessään luonnollisia hoitokeinoja 6-vuotiaalle lapselleen, jolla oli diagnosoitu astma.

Lopulta Manninen innostui tekniikasta niin paljon, että kouluttautui itsekin Buteyko-ohjaajaksi Lontoossa.

Konstantin Buteyko havaitsi 50-luvulla yhteyden ihmisen hengityksen ja terveydentilan välillä; sairaat ihmiset hengittävät enemmän kuin terveet. Buteyko-menetelmässä pyritään pienentämään eli normalisoimaan hengitystä nenähengityksen lisäksi harjoituksilla, joissa pidätetään hengitystä.

”Huomasin, että samaan lopputulokseen päästään lempeämmälläkin tavalla, joten hengityksenpidätysten tilalle otin turvallisempia harjoitteita”, Manninen kertoo.

Metodi tepsi myös Mannisen lapseen. Vain pari kuukautta hengitysharjoituksien aloittamisen jälkeen tämän astmalääkitys pystyttiin puolittamaan. Lopulta säännöllisestä lääkityksestä luovuttiin kokonaan, lääkärin seurannan ja ohjeistuksen mukaisesti.

Nenän kautta hengittämisestä voi olla hyötyä myös bakteereilta ja viruksilta suojautumisessa. Nenän kautta hengitys on määrältään pienempää kuin suun kautta tapahtuva hengitys, jolloin myös ilman epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia vedetään sisään ja levitetään ympäristöön vähemmän.