Pehmeää liikettä

02.06.2021 | Pauliina Toivanen

Maastopyöräily tarjoaa jokaiselle jotakin. Latu & Polku -lehti kysyi pitkän linjan pyöräilijä Jani Kaajaluomalta, miten eri pyöräilymuodot eroavat kuntoiluna toisistaan.

Miten eri maastopyöräilyn muodot poikkeavat toisistaan?

Alamäkipyöräily tapahtuu pääsääntöisesti bike parkeissa. Kun vauhdit ja jarrutukset ovat kovia, ja pyörä hakkaa kovemmin, pyöräily on fyysisesti raskaampaa myös käsille. Alamäkipyöräilyssä suoritukset ovat lyhyempiä. Jo 10 sekunnin matkalla voidaan saavuttaa maksimisykkeet. Kun portti aukeaa, mennään niin lujaa kuin päästään.

Läskipyöräilyssä renkaiden paino tuo hommaan raskautta. Tasaisella polulla maastopyöräily voi kuitenkin olla melkein kuin ajaisi asfaltilla. Pyöräilymuodot eivät välttämättä siis poikkea toisistaan, vaan sillä, minkälaisessa maastossa ajetaan, on enemmän merkitystä.

Uskon, että sähköpyöräilyn suosio tulee olemaan vielä suurempaa kuin mitä ajatellaan.

Esimerkiksi täällä Hyvinkäällä on Hikiän suuntaan hyvin rullaava kangaspolku, jossa ei ole kiviä tai juuria. Usvin suunnassa on puolestaan kallioita ja kiviä, joissa rankkuus kasvaa huomattavasti.
 

Mikä tekee pyöräilystä hyvän kuntoilumuodon?

Pyöräily sopii kaikille. Pyöräily on niin sanottua pehmeää liikettä. Se on verrattavissa esimerkiksi uintiin, jossa ei tule tärähdyksiä. Pyöräily voitelee polvia ja lonkkia, ja sitä suositellaan myös kuntoutusmuotona polvileikkauksen jälkeen.

Pääasiassa pyöräilyssä työskentelevät jalat ja erityisesti iso etureisilihas. Lukkopolkimilla pystytään aktivoimaan paremmin käyttöön takareiden, pakaran ja alaselän lihakset. Lukkopolkimet voi laittaa mihin tahansa pyörään, mutta ne vaativat aina myös pyöräilykengän ja -klossin. Myös sitä, kuinka tiukka lukko on, pystyy melkein kaikissa polkimissa säätämään.

Vaihtoehtoisesti voi kokeilla myös pitävämpää, pehmeäpohjaista kenkää ja piikikkäitä avopolkimia.
 

Minkälaisia harjoituksia tulisi tehdä pyöräilyn ohessa?

Jälleen kerran riippuu siitä, missä pyöräilee. Esimerkiksi alamäkiajossa tarvitaan räjähtävää voimaa ja endurossa, jossa kisat saattavat kestää kolme tuntia, pitkäkestoista voimaa. Keskivartalon vahvistaminen ja tasapainoliikkeet ovat hyviä. Myös yläkropan treenejä kannattaa tehdä, jos puhutaan alamäkiajosta. Monipuolisuus on avainsana.
 

Miten harrastajamäärien kasvu näkyy ja miten se pitäisi huomioida?

Asun itse Seitsemän veljeksen reitin vieressä. Ennen vanhaan oli iloinen, jos näki jonkun maastopyöräilijän, nykyisin näkee 10–12 hengen letkoja. Maastopyöriä on myyty tänä vuonna arviolta noin 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja joissain paikoissa maastopyöräilijät koetaan jo ongelmana.

Tulevaisuudessa sitä, missä saa ajaa, tullaan varmaankin rajaamaan. Odotan sitä, että Fiskarsin kaltaisia trail centereitä, joissa on omat alueet sekä huolto- ja pesupaikat pyöräilijöille, tulisi lisää.

Pohjoisen hiihtokeskuksissa levitetään pohjille nyt mustaa kivituhkaa, joka sitoo maata ja tekee siitä helppokulkuisempaa. Se on kuitenkin kuivana kovaa ja liukasta. Parempi vaihtoehto olisi antaa reitin kulua ja kovettua. Kun on nähtävissä, mitkä reittien kohdat ovat ongelmallisia, niitä voi helpottaa paikallisesti.

Myös pyöräilijän etiketti ja toisten kunnioittaminen pitää olla kohdallaan. Lukkojarrutuksia tulisi välttää, eikä kielletyille reiteille tulisi mennä. On hyvä ajatella, että muut liikkujat ovat etusijalla.
 

Onko sähköpyöräily kuntoilua?

On! Se on urheilua siinä määrin, kun haluaa sen olevan. Voit itse päättää, kuinka paljon avustusta käytät. Vauhti ja maaston muodot määrittävät raskauden.

Sähköpyörä tasoittaa kaverien kuntoeroja. Ennen tarvitsi olla järkyttävän hyvässä kunnossa, että jaksoi polkea esimerkiksi laskettelukeskuksen ylämäen. Sähköavustuksella huonompikuntoinenkin kaveri pääsee sen ylös.

Maantiepyöräilypuolella on sama homma. Jos kaveri ajaa viikossa viisi kertaa ja toinen pystyy töiden ja elämäntilanteen takia käydä vain kerran, voi yhteisellä retkellä toinen ajaa luomuna ja toinen sähköpyörällä. Uskon, että sähköpyöräilyn suosio tulee olemaan vielä suurempaa kuin mitä ajatellaan.