Kylmäterapiaa: Talviuintia mielenterveyden haasteisiin

12.01.2023 | Pauliina Toivanen

Psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airon ja Miia Lehtosen vetämässä lyhytterapiaryhmässä kylmäkokemuksen avulla tutkitaan sekä kipeitä että iloisia tunteita. Samalla opitaan tekniikoita itsensä rauhoittamiseen ja läsnäoloon.

Vihreän maiseman katselun tiedetään laskevan verenpainetta ja stressitasoja jo viidessä minuutissa. Samantyyppisiä vaikutuksia on havaittu olevan myös sinisillä näkymillä. Sinisissä paikoissa oleskelun on todettu laskevan niin stressin, ahdistuneisuuden, lihavuuden, sydän- ja verisuonitautien kuin kuolemankin riskiä.

Talvi tuo sinisissä maisemissa oleiluun uusia ulottuvuuksia, ja kylmäuinnilla tiedetään olevan läheinen yhteys ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Mutta voisiko talviuintia käyttää tavoitteellisesti myös mielenterveyshaasteiden hoidossa? 

Sitä tutkivat psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airo ja Miia Lehtonen tammikuun loppupuolella Helsingin Allas Sea Poolilla alkavassa nuorten aikuisten lyhytpsykoterapiaryhmässään.

“Perheenjäseneni sanovat joskus minulle, että lähdepä avantoon. Hekin tietävät, että tulen sieltä ihan eri fiiliksellä takaisin. Kun avannosta nousee, tuntuu siltä, että kaikki järjestyy. Kylmäuinti auttaa minulla myös unen laatuun.”

Wihurin säätiön rahoittama hanke on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on Mental Health Swim -uintiryhmiä, ja lääketieteen ja filosofian tohtori Mark Harper on auttanut kylmäuinnin avulla yksittäisiä henkilöitä masennuksen hoidossa. Talviuintia ei ole kuitenkaan aiemmin yhdistetty osaksi psykoterapiaa.

“Kylmäuintikokemus osana psykoterapiaprosessia voi tuoda tukea tunteiden käsittelyyn, niiden tutkimiseen ja tunnesäätelyyn. Kylmäuinnissa ollaan omien rajojen äärellä, joten siitä voi olla apua myös omien rajojen hahmottamiseen”, Lehtonen kertoo.

“Samalla tavalla kuin voimme ohjata ihmisiä mindfulness-harjoituksiin, voisimme ohjata heitä kylmäuintiin”, Airo lisää.

Jos kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta, ongelmana on usein, että mikään ei tunnu yhtään miltään. Kylmä tuntuu – esimerkiksi siltä, että on elossa!

“Monelle talviuinti herättää voimakasta pelkoa ja voimakasta iloa. Lyhytterapiaryhmässämme voimme työskennellä näiden kylmäuinnin herättämien voimakkaiden tunteiden kanssa. Jos ihmisellä on vaikeuksia olla läsnä, kylmäuinnin kautta myös kokemus läsnäolosta tulee automaattisesti”, Airo toteaa.

Talviuinnilla voi harjoitella tunteiden säätelyä

Vaikka Suomi on tuhansien kylmien järvien maa, talviuintia on tutkittu täällä melko vähän. Suomen Latu on teettänyt aiheesta kaksi kyselytutkimusta. Lisäksi Suomesssa on tutkittu jonkin verran kylmäaltistuksen tuottamia kehon fysiologisia reaktioita, mutta etenkään pieniä tutkimuksia ei pidetä enää riittävän luotettavina.

Terveydelle edulliset vaikutukset ovat muutenkin aina monen asian summa. Vesien äärellä harrastetaan usein fyysistä liikuntaa ja nautitaan sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa.

Lisäksi niin vihreässä kuin sinisessäkin maastossa pääsee kosketuksiin luonnon mikrobien kanssa. Mikorbialtistus kouluttaa ihmisen immuunijärjestelmää ja vahvistaa hyviä mikrobiyhteisöjä iholla, hengitysteissä ja suolistoissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston mikrobit osallistuvat puolestaan aivoille välttämättömien välittäjäaineiden, kuten onnellisuushormoniksi nimitetyn oksitosiinin, serotoniinin ja dopamiinin valmistamiseen.

Riikka Airon ja Miia Lehtosen vaikuttavuustutkimuksessa jokaiselle kahdeksalle lyhytterapiasessiolle on luotu oma tunnetaitoihin liittyvä teemansa. Sen lisäksi on yksilölliset alku- ja loppuhaastattelut, joissa kartoitetaan kylmäuinnin ja lyhytpsykoterapian vaikutuksia psykologisten mittareiden avulla. Tutkimustuloksia on odotettavissa toukokuussa 2023.

“Yksi tärkeä tavoite on keho-mieliyhteyden vahvistaminen. Ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein se, että ei tunnista omia tunteita kehollisella tasolla tai sitten toisena ääripäänä, että on liiankin kiinnittynyt kuuntelemaan kehollisia tuntemuksiaan. Tunteiden säätelemistä voi kuitenkin harjoitella ja opetella tunnistamaan, kohtaamaan ja myös ilmaisemaan niitä. Kylmäuinti voi olla myös keino selvitä vaikeiden tunteiden kanssa. Lisäksi ryhmästä saa tukea erilaisten tunteiden käsittelyyn”, Lehtonen kertoo.

“Tavoitteena ei ole, että osallistujien ongelmat tällä ratkeaisivat, vaan että löytyisi tapoja tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa. Kylmäuintikokemukset voivat tuoda iloa ja lyhytterapiaryhmä on turvallinen paikka kipeiden ja haastavien asioiden jakamiseen”, Airo kertoo.

Kohderyhmänä ovat 19-28-vuotiaat. Airon mukaan nuorten aikuisten ikäryhmässä mielenterveyden haasteisiin liittyy usein myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Osa kärsii yksinäisyydestä. Ryhmäterapian etuna on, että siellä saa vertaistukea muilta osallistujilta. Turvallisessa ympäristössä voi harjoitella myös sosiaalisia taitoja, rohkaistua kertomaan omia mielipiteitään ja tuntemuksiaan.

Stressi on kylmävesiliukoista

Alkuhaastatteluissa monet kertoivat juuri talven olevan heille erityisen vaikeaa aikaa.

“Ainakin itse koen, että talviuintiharrastus kääntää koko jutun. Sitä alkaa ihan odottamaan, että vedet kylmenisivät. Yhtenä tavoitteenamme on, että nuoret voisivat saada kylmäuinnista itsehoitomenetelmän – tavan, jolla voi lisätä omaa hyvinvointia jatkossa ja muuttaa suhdettaan pitkään kylmään aikaan”, lapsesta saakka kylmissä vesissä uinut Riikka Airo kertoo.

Miia Lehtosen vei avantoon ensimmäisen kerran ystävä. Lehtonen jäi koukkuun ensimmäisestä kerrasta.

“Perheenjäseneni sanovat joskus minulle, että lähdepä avantoon. Hekin tietävät, että tulen sieltä ihan eri fiiliksellä takaisin. Kun avannosta nousee, tuntuu siltä, että kaikki järjestyy. Kylmäuinti auttaa minulla myös unen laatuun.”

“Psykoterapeutin ja psykologin työssä kohtaa monenlaisia kuormittavia asioita ja avanto on se paikka, missä voi liuentaa ne veteen ja nollata”, Airo lisää.

Hyvänolon ryöpsähdyksiä voi havainnoida itsekin avantouintipaikalla kuuntelemalla vedestä nousevia ihmisiä.

“He sanovat: olipa ihanaa ja kylläpä helpotti. Se vahvistaa kokemusta entisestään, kun kuulet vaikutukset myös muilta”, Riikka Airo pohtii.

“Ja, kun saat jakaa ne tunteet”, Miia Lehtonen hymyilee.