Pyöräilybarometri

07.09.2020 | Tapani Leppänen

Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri kysyi suomalaisten pyöräilyharrastuksesta. Yli 1 500 harrastajaa vastasi.

Pyöräliiton mukaan kolme neljästä suomalaisesta pyöräilee ainakin joskus.

Harrastajat hukkuvat kuitenkin tilastoihin, joissa pyöräilyä tarkastellaan ensisijaisesti kulkutapana. Erilaiset liikuntatutkimukset ovat toki yksimielisiä siitä, että pyöräilyn asema on vahva myös harrastuksena. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tuoreessa harrastetutkimuksessa (2019) pyöräily on kolmanneksi suosituin liikuntamuoto kävelyn ja kuntosalin jälkeen.

Tutkimuksen mukaan noin 600 000 suomalaista harrastaa pyöräilyä vähintään kerran viikossa 15–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Mikään liikuntatutkimus ei kuitenkaan kerro, miten he sen tekevät. Tilastoihin katoavat myös pyöräilyn alalajit.

Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Kyseessä ei ole koko väestöä koskeva tilastotieteellinen selvitys, vaan enemmän viihteellinen lukijatutkimus, jonka vastaajat ovat pyöräilyn harrastajia. Tästä aktiivipyöräilijöiden ryhmästä 1500 vastaajan otos kertoo silti paljon.

Pyöräilybarometri ei tarjoa trenditietoa, eikä sitä tarjoa KIHU:nkaan tutkimus, jossa kysymysten asettelua ja vastaajien ikäjakaumaa on muutettu edeltäneeseen, vuonna 2010 julkaistuun Kansalliseen liikuntatutkimukseen verrattuna.

Pyöräilyn asema vaikuttaa kuitenkin vakaalta. Erilaiset kulkutapaselvitykset kertovat kasvusta. Saman suuntaisia tilastoja on saatavilla myös pyörämatkailusta, jota ilmoittaa harrastavansa peräti kolmannes pyöräilybarometrin vastaajista. Harrastepuolella puhutaan yleisesti ainakin maastopyöräilyn suosion kasvusta.

Keväällä käynnistynyt koronaepidemiakin on kasvattanut pyöräilyn suosiota yhtäältä kulkutapana ja toisaalta ulkoiluharrastuksena. Tältä osin saatavilla olevat arviot perustuvat vielä enimmäkseen pyöräkaupan tilastoihin. Aika näyttää minkälaisia ja kuinka pysyviä epidemian vaikutukset pyöräilyn suosioon lopulta ovat.

Seuraavilla sivuilla äänessä ovat suomalaiset pyöräilyn harrastajat. Aktiivisimmat harrastavat pyöräilyä monipuolisesti – ja polkevat myös työmatkansa.

Harrastuksen ja kulkutavan välillä on ilmeinen yhteys. Monelle pyöräily on elämäntapa ja työmatkat yksi osa harrastusta.

Näin Suomi pyöräilee 2020

Kahdelle vastaajalle kolmesta pyöräily on sekä harrastus että kulkutapa. Kun katsotaan niitä, joille se on vain jompaa kumpaa, kyselystä alkavat erottumaan harrastavat miehet ja hyötypyöräilevät naiset. Peräti 30 prosentille miehistä pyöräily on vain harrastus ja vain viidelle prosentille pelkkä kulkumuoto. Naisilla vastaavat prosenttiluvut ovat 14 ja 17.

Sukupuolten välinen ero kasvaa entisestään, kun kysytään harrastuksen tärkeydestä. Miehet ovat selvästi omistautuneempia juuri pyöräilyyn. Joka toiselle harrastavalle miehelle pyöräily on tärkein ulkoilu- ja liikuntaharrastus, naisille paljon useammin vain yksi monista.

Lukijatutkimuksessa ääneen pääsivät aktiiviset pyöräilijät. Siitä kertoo, että puolet vastanneista ajaa vuoden ympäri. Jonkin verran keskiarvon yläpuolelle nousevat tässäkin miehet ja erityisesti työmatkapyöräilijät, harrastajista maastopyöräilijät ja maantieteellisesti Pohjois-Suomi. Pyöräilykauden pituus ei siis ole yhteydessä talven pituuteen, vaan olosuhteisiin. Etelän nastakelit ovat pyöräilijälle haastavampia kuin kunnon lumitalvi.

Vaikka pyöräily pirstaloituu alalajeihin, niitä harrastetaan laajalla skaalalla. Kaksi kolmesta maastopyöräilijästä harrastaa maantiepyöräilyä tai ainakin jonkinlaista pyörälenkkeilyä, ja yhtä moni maantiepyöräilijä ajaa maastossa. Aktiiviset harrastajat ovat tyypillisesti myös aktiivisia työmatkapyöräilijöitä. Eniten ajavatkin yleensä juuri harrastavat työmatkapyöräilijät.

 

Kyselyyn vastanneilla on keskimäärin 2,6 polkupyörää. Pyöräkuume näyttäisi olevan alituinen vieras, eikä siihen ole kuin yksi lääke. Joka toinen on käynyt pyöräkaupoilla alle kahden vuoden sisällä ja peräti kolmannes viimeisen vuoden aikana.

Miehillä kalustoa on enemmän ja se on arvokkaampaa. Miesten ja naisten ero korostuukin selvimmin juuri välinepuolella. Kun naiset omistavat paljon peruspyöriä, miehillä ne ovat kalliita harrastusvälineitä.

Kun kysyttiin arvokkainta polkupyörää, alle 1 000 euron pyörällä ajaa yli 50 % naisista mutta alle 20 % miehistä. Kun puhutaan yli 2 000 euron pyöristä prosentit ovat samoja mutta kääntyvät toisin päin.

Sähköavusteista polkupyörää ei käsitelty omana pyörätyyppinään, sillä pääsääntöisesti kysymyksessä on jonkun pyörätyypin sähköistetty versio. Sähköpyöristä kysyttiin silti useammassakin kohdassa. Kaikista vastanneista sähköavusteisen pyörän omistaa 13 %. Työmatkapyöräilijöistä sähköllä ajaa 8 % ja maastopyöräilijöistä 12 %.

Omakoti- ja pientaloalueilla kalliita pyöriä säilytetään autotallissa tai omassa ulkovarastossa. Kerrostalossa niiden säilytys on haasteellisempaa. Taloyhtiön ulkoiluvälinevarasto on yleisin paikka, mutta arvokkaampia pyöriä säilytetään myös asunnoissa. Kaikista vastaajista pyöränsä kanssa asuu 13 % miehistä ja 9 % naisista.

Pyörävarkauden kohteeksi on joutunut 39 % vastanneista. Todennäköisintä se on isoissa kaupungeissa.

 

Kolme vastaajaa neljästä noudattaa liikennesääntöjä niin hyvin kuin osaa. Miehet ottavat vapauksia hieman useammin kuin naiset, sillä joka kolmas mies myöntää soveltavansa sääntöjä.

Kypärää käyttää 87 % vastaajista ja tilanteesta riippuen melkein kaikki muutkin. Vain 2 % ilmoittaa, ettei käytä kypärää koskaan. Ehdottomimpia kypärän käytössä ollaan maaseudulla. Ero johtunee siitä, että haja-asutusalueella lyhyetkin matkat kuljetaan muun liikenteen seassa.

Valojen käyttö on omaksuttu hyvin. Sitä kysyttiin työmatkapyöräilijöiltä, joista peräti 98 % käyttää ajovaloja hämärän aikaan. Vastikään lakisääteiseksi muuttunutta takavaloakin käyttää 83 % kyselyyn vastanneista työmatkalaisista.

Lue lisää seuraavista osioista:

»Työmatkapyöräily
»Maantiepyöräily
»Maastopyöräily
»Pyörämatkailu