Taustaa nimikeskustelulle

05.01.2021 | Tuomo Jantunen

Suomen Latu -nimi syntyi Lauri ”Tahko” Pihkalan esityksestä. Vielä suunnitteluvaiheessa joulukuussa 1937 esillä oli nimi ”Latuliitto”.

Latu&Polku -lehden numerossa 4/2020 kerrottiin Suomen Ladun jäsentutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa oli selvitetty muun muassa sitä, mikä nimi kuvaisi parhaiten yli 80-vuotiasta Suomen Latua.

Jäsenistön mielestä parhaiten kuvaisi nykyistä järjestöä ja sen monipuolista toimintaa Suomen Latu ja Polku (49 %). Suomen Ulkoilu kuvaisi järjestöä parhaiten 16 %:n mielestä ja Suomen Latua kannatti 14 % vastaajista.

Tutkimuksessa kysyttiin nimenomaan sitä, mikä kuvaisi parhaiten järjestöä.

Nimenmuutos oli nostettu artikkelin otsikkoon ja se oli vahvasti esillä myös lehden pääkirjoituksessa. 

Kirjoitan keskustelujen tausta-aineistoksi muutamia huomioita. On tärkeää myös nykyjäsenistön tietää, miten Suomen Latu -nimi syntyi ja mitkä ovat sen perusteet.

Jos nimi olisi Suomen Latu ja Polku ry ja lyhenteenä SuLaPo tai SLP, sitä ei muistettaisi eikä ymmärrettäisi.

Suomen Latu perustettiin 83 vuotta sitten. Keskeinen perustaja oli Suomen Hiihtoliitto. Sitä tukivat monet kansan kunnosta huolissaan olevat tahot sekä Lapin retkeilijät.

Suomen Latu -nimi syntyi Lauri ”Tahko” Pihkalan esityksestä. Vielä suunnitteluvaiheessa joulukuussa 1937 esillä oli nimi ”Latuliitto”. Mutta ennen perustamista Tahko nosti sääntötoimikunnassa esille nimen Suomen Latu ry. Siitä toimikunta, johon kuului useita urheilun merkkihenkilöitä, varatuomareita ja uuden järjestön perustajia, kirjasi pöytäkirjaan:

”16.1.1938 sääntötoimikunta teki alustavaan sääntöehdotukseen joukon parannuksia, joista ulospäin näkyvin oli uuden liiton nimi SUOMEN LATU RY. Tämän nimen, joka lyhykäisyydessään ja myös selvyydessään on pidettävä monumentaalisena ja nerokkaana, oli keksinyt ja esittänyt sääntötoimikunnalle kapteeni Lauri Pihkala.”

Suomen Latu ry perustettiin 28.1.1938. Ensimmäisissä säännöissä oli esillä vain hiihtotoiminta, mutta jo talvisodan jälkeen vuosikokouksessa 27.4.1941 sääntöihin lisättiin kesätoiminta. Siihen varmasti vaikutti myös Maaottelumarssi, joka alkoi viikkoa myöhemmin eli toukokuun alussa 1941. Tahko kuului tämän Suomen suurimman kuntotapahtuman järjestelytoimikuntaan.

Sääntöjen muutoksen jälkeen korostui kaikissa kirjoituksissa se, että järjestön 2 §:ssä sanotaan: ”Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää hiihto kansalaistavaksi Suomessa sekä edistää muutenkin ulkoilutoimintaa ja kansanurheilua yleensä.”

Julkisuudessa tuotiin myös aina esille se, että nimessä oleva ”Latu” on symboli. Maassamme tarvitaan järjestöä, joka avaa uusia uria kansan liikuttamiselle ja kaikelle kuntoilulle. Nimi ”Latu” ei ole koskaan ollut este tai rasite, vaan pikemminkin innoittaja kokeilla, testata ja kehittää eli avata uutta latua kuntoilevan kansamme iloksi ja virkistykseksi.

Nimi on palvellut nyt tunnuksena ja brändinä reilut 80 vuotta ja jäsenmäärä on tasaisesti kasvanut noin 1 000 jäsenellä per vuosi.

Nykyinen nimi on lyhyt, ytimekäs, perinteinen ja nerokas. Sitä ei tarvitse erikseen lyhentää kuten SVUL, TUL, SRM, KLK, KUK, TRL, SML, KT, SKUL, KF, TKL, KKI… Nykyinen nimi jää kaikille hyvin mieleen.

Nykyinen nimi on myös erinomainen keskusjärjestön nimi, joka luo jalustan ja perusteet kaikille latuyhdistyksille: latuyhdistys voi olla Latu, Latu ja Polku, Kuntoilijat, Pyöräilijät, Luistelijat, Sauvakävelijät, Retkeilijät, Vaeltajat, Uimarit, Melojat, Kansansoutu, Metsämörriohjaajat tai Tahko Pihkala -seura.

Jos nimi olisi Suomen Latu ja Polku ry ja lyhenteenä SuLaPo tai SLP, sitä ei muistettaisi eikä ymmärrettäisi. Ja jos nykyiseen nimen liitetään Polku, eikö siihen pitäisi liittää myös muut Suomen Ladun elementit kuten vesi, jää, mela, airo, tunturi ja pyörä?

LATU säilyköön lyhyenä ja ikonisena tunnuksena – se ei estä järjestöä uudistumasta ja kehittymästä.

Kirjoittaja on Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja ja Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja.