Vapaalaskijan välineet

02.03.2022 | Sauli Herva

Vapaalaskun suosion kasvaessa monen laskettelijan pää on pyörällä urheilukaupan suksiosastolla. Kysyimme apua oululaisen Lajikumppanit-liikkeen suksikauppias Miika Uusitalolta.

Aloitetaan perusteista. Miika Uusitalo, mitä vapaalasku vaatii?

Vapaalasku on ihan jokaisen laskettelijan tavoitettavissa. Se ei ole niin extreme-juttua, etteikö kuka tahansa voisi lajia harrastaa. Välttämättä ei tarvita edes korkeita kukkuloita tai jyrkkiä vuoria. Laskemaan pääsee missä vain sopivaa töyrästä löytyy.

Laskettelukeskuksissa löytyy asiantuntevaa opastusta ja välineitä vuokralle. Eikä tarvitse olla edes erityisen taitava laskettelija. Kunhan on jonkin verran kokemusta rinteessä laskemisesta, ripaus reipasta uteliaisuutta, kohtuullinen tasapaino ja jonkinlainen pohjakunto – siitä se lähtee.

Moni haluaa olla vapaalaskija, koska laji on nyt todellakin IN.

 

Mitä kannattaa ottaa huomioon vapaalaskusuksien hankintaa suunniteltaessa?

Hyvä vapaalaskusuksi on vähän tavallista rinnesuksea leveämpi ja noin laskijan mittainen. Keskikohdaltaan se on noin 10 cm leveä, keulasta ja kannasta noin 12–14. Nykyaikaisessa vapaalaskusuksessa keula ja kanta ovat ns. ”rokkeria”. Tosin sanoen sen sivuleikkaus loppuu tavallista aikaisemmin, jolloin umpilumessa laskettaessa suksi hakeutuu paremmin lumen pinnalle helpottaen kääntämistä.

Lisäksi hyvä vapaalaskusuksi on elastinen ja pituusjoustava, se ui hyvin pehmeässä lumessa, mutta on samalla riittävän kiertojäykkä kovalla lumella laskettaessa.

Mitä enemmän rakenteessa käytetään hiilikuitua, sitä kevyempi on suksi, ja sitä helpompi sillä on hiihtää tasaista, kiivetä ylämäkeä ja laskea pehmeää puuterilunta alas. Rinteessä laskettaessa kevyt hiilikuitusuksi voi sen sijaan olla vähän eloton.

Hieman painavampi puuydinrakenteinen suksi kestää paremmin vauhtia ja on yleensä parempi laskea kovalla lumella. Keveimmät vapaalaskusukset painavat alle 2 kg per pari.

 

Entä millaisia ovat hyvät vapaalaskusiteet ja vapaalaskumonot?

Lajia voi kokeilla kaikkiin laskettelumonoihin sopivilla freimi-siteillä. Paremmin vapaalaskun makuun pääsee jo hiihdettäviksi tech-siteiksi muunnettavilla alppisiteillä, jotka sopivat hyvin myös rinteeseen tai vaikka ”parkissa” laskemiseen. Varsinaisesti vapaalaskuun tarkoitetut tech-siteet ovat niin sanotun dynafit-normin mukaisia, nousuissa ja tasaisella hiihdettäessä vain kahdella pienellä pinnillä monoihin kiinnittyviä ja keveimmillään alle puoli kiloa pari painavia vaellus- ja vapaalaskusiteitä.

Hyvän vapaalaskumonon varren lukitus on vapautettavissa, jolloin nilkka liikkuu ja sitä voi vaivattomasti ojentaa ja taivuttaa. Mitä kevyempi mono on, sitä parempi sillä on hiihtää tasaista ja kiivetä nousuja, mutta vastaavasti kunnostetussa laskettelurinteessä, kovassa vauhdissa, jyrkällä ja ylipäätään vaativimmissa olosuhteissa, se ei ole yhtä suorituskykyinen.

Vapaalaskumonoissa solkien määrä vaihtelee yhdestä viiteen. Keveimmillään vapaalaskumonot painavat alle 2,0 kg pari.

 

Mitä muita varustehankintoja ja/tai muuta huomioitavaa vapaalaskijan kannattaa muistaa?

Vapaalaskijalle pakollisia varustehankintoja ovat tietenkin skinit eli suksen pohjaan liimalla ja kärki-/kantakoukuilla kiinnitettävät nousukarvat sekä pituussäädettävät teleskooppisauvat.

Asianmukaisiin turvavälineisiin kuuluvat kypärä, hyvät laskulasit sekä toveripelastusvälineet, eli lumivyörypiippari, lumisondi ja lumilapio repussa yhdessä termospullon, eväiden, taukotakin, ensiapuvälineiden ja avaruushuovan kanssa.

Parhaat nousukarvat ovat mohair-villaa ja ne on leikattu suksen mittojen mukaisesti. Hyvät teleskooppisauvat ovat verrattain jäykät, säätyvät hiihto- ja laskupituuksiin sopiviksi ja niiden kovametallipiikit ovat tavallista pitempiä ja joustavat sommat isompia.

Ennen omatoimisia ”tosi toimia” luonnonlumella kannattaa ehdottomasti osallistua kurssille, jossa lumivyörypelastukseen liittyvät asiat käydään läpi kunnolla.

Suksien huollossa ja voitelussa pätevät samat asiat kuin missä tahansa laskemisessa. Hyvin huolletut ja voidellut välineet alla hiihto ja laskeminen on kaksin verroin mukavampaa. Kysymys on myös omien varusteiden arvostamisesta.

LUE LISÄÄ

Vappuvapaata Kilpisjärvellä
Vapun tienoilla huhti-toukokuun taitteessa vapaalaskuolosuhteet Käsivarren erämaan suurtuntureilla ovat useimmiten parhaimmillaan.
Lue lisää...

Mika Salovaara - vapaalaskuopas
Vapaalasku- ja tunturihiihto-opas Mika Salovaara (48) aloitti hiihto-opastuksen Kilpisjärvellä vuonna 2001.
Lue lisää...