Veden ääreen käy ulkoilijan mieli

24.04.2021 | Anne Rautiainen

Virkistysranta luo uusia ulkoilumahdollisuuksia kunnassa ja mahdollistaa edullisesti paljon erilaista ulkoilua kaiken ikäisille.

Vettä ei ole tässä maassa jaettu tasaisesti.

Keravalla ei ole yhtään järveä. Kempeleessä on yksi, Vantaalla 10, Valtimolla 153 ja Savonlinnassa 762. Jääkausi oli epäreilu.

Monille suomalaisille vesistöt edustavat kuitenkin jonkinlaista sielunmaisemaa ja ainakin kesäisin mieli halajaa veden äärelle.

Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirjassa Terveysmetsä kerrotaan, että pienikin vesielementti tehostaa paikan tuottamaa hyvinvointia. Meri, järvi tai joki lisää huomattavasti paikan elvyttävyyttä. Mitä lähemmäksi vettä pääsee, sitä suurempi on sen vaikutus. Vesi tarjoaa maiseman, jossa on helppo olla ja viipyä.

Jokaiselle kuntalaiselle tulisi taata mahdollisuus päästä helposti harrastamaan ulkoilua lähivesille ja -rannoille.

Vesillä voi myös harrastaa ja harjoitella. Osa luontouimareista ui pitkiä matkoja, melonta on kasvattanut suosiotaan valtavasti, onkiminen, pilkkiminen ja talviuinti houkuttelevat, samoin jäälle tehdyt ladut ja luistinradat kevättalven päivinä. Monen ulkoilijan lajirepertuaari on laaja.

Kun kunnat laitetaan järvien määrän mukaiseen järjestykseen, mediaanikunnassa on aavistuksen alle 50 järveä. Jos pieni järvi on metsän ympäröimä, sen ympärille on melko varmasti muodostunut polku. On mukava kiertää järvi. Monen kunnan taajamassa tai keskustassa järven ympäri on tehty ulkoilutie.

Veden äärelle pääsyn esteenä on usein rakentaminen tai ryteikköinen ranta. Monessa kaupungissa parasta vesialuetta koristavat pitkät, isojen veneiden laiturit, joilla verkkoaita estää veneettömien pääsyn laiturille kokonaan. Missä on lähin paikka, mistä oikeasti pääsee uimaan tai siirtymään kanoottiin?

Jokaiselle kuntalaiselle tulisi taata mahdollisuus päästä helposti harrastamaan ulkoilua lähivesille ja -rannoille. Siihen tarvitaan kunnan päätöksiä kahdessa asiassa.

Ensiksikin pitää päättää varjella rakentamattomia rantoja ja kaavoittaa niitä virkistyskäyttöön. Rakentaminen sulkee rannat pikku hiljaa yleisen käytön saavuttamattomiin.

Toiseksi ranta pitää ottaa haltuun ja luoda sinne edellytykset monipuoliselle virkistyskäytölle. Käytännössä se tarkoittaa usein rannan raivaamista, siistimistä ja laiturin tekoa. Virkistysranta luo uusia ulkoilumahdollisuuksia kunnassa ja mahdollistaa edullisesti paljon erilaista ulkoilua kaiken ikäisille.

Iltauinti hiljaisella lammella on voimallinen kokemus.