Välipäivien virkistykseksi

02.12.2020 | Raija Hentman

Tuli Etelä-Suomeen lunta tai ei, retkeilykausi jatkuu. Jouluähkyn sulatteluun on laavuyöpymisille ja patikkaretkille lukemattomia mahdollisuuksia, tässä niistä muutamia.

[01] Kallen kierros, Liljendal, Loviisa (11,5 km). Kuutostien toisella puolella levittäytyy Liljendalin kylä ja toisella puolen tietä, noin 250 metrin päässä Kirkkotietä, alkaa Kalle’s rundan, Kallen kierros. Paikallisen kuljetusyrittäjä Kalle Strömberg aktivoi parikymmentä vuotta sitten joukon paikallisia perustamaan paikkakunnalle oman retkeilyreitin.

Sävträskin kuntoradalta alkunsa saava patikkareitti kuljettaa pääosin talousmetsissä polkuja, metsäautoteitä ja myös maantietä. Viehättävimmät maisemat esittäytyvät Tenbergetin ja Tenanin lammen ympäristössä. Tenberget on hieno taukopaikka, sillä kalliolaen kota antaa sääsuojaa, evästelypöytä ja käymälä täydentävät palvelurakenteita. Hopjärven uimarannalla voi syödä loput eväät ja nauttia järvimaisemasta.
visitloviisa.fi
 

[02] Lamminpolku, Artjärvi, Orimattila (3 km). Itäisellä Uudellamaalla ei ole tarjota kovin paljon mukavia metsäpolkuja eikä Lamminpolkukaan enää tarjoa niin hienoja luontokokemuksia kuin muutama vuosi sitten. Polun pää löytyy noin-osoitteesta Kimonkylänti 398. Myötäpäivään kulkien merkinnät opastavat ensin pellon laitaa muutaman luontopolkurastin kautta ja polku nousee sitten Lamminmäen ja Patterikallion väliselle metsäkaistaleelle, jonka länsirinne putoaa jyrkänteenä peltomaisemaan.

Jyrkänteen vieressä kohoaa lintutorni, josta voi keväin syksyin tarkkailla joutsenten, hanhien ja muiden siivekkäiden muuttoparvia. Soma laavu sisempänä puiden suojassa tarjoaa kivan taukopaikan ja vaikka yösijan. Paluumatkan voi taittaa ylempää reittiä Lamminmäen poikki.
orimattilanliikuntapalvelut.fi/luontopolut

[03] Karnaistenkorpi, Lohja (yhteensä 8,3 km). Lohjan luonto on uskomattoman rikasta ja luontopolkujakin on useita. Karnaistenkopi (200 ha) on kaupungin laajin yhtenäinen ulkoilualue. E18 moottoritien liikenne jyrisee tunnelissa alueen alapuolella, mutta metsässä lepää rauha. Kumpuilevassa maastossa avokallioita reunustavat usein jyrkänteet, notkoissa on suolänttejä ja puropainanteita osin yli sata vuotiaan metsän humistessa ympärillä. Kisakallion urheiluopiston palvelut ovat tarjolla alueen pohjoislaidalla.

Lasten Karnaistenkorven tarinapolku vie Korvenväen haltiaperheen kotimaisemiin. Opasvihkon polun tehtäviin voivat osallistua niin lapset kuin aikuiset. Luontopolku taas kertoo 21 rastilla alueen luonnosta ja luonnosta yleensä. Ahvenalammen ja Sorvalammen laavut nuotiosijoineen pysäyttävät ainakin evästelemään, ellei yöpymään. Ja ovathan Kisakallion palvelut vieressä.
lohja.fi/vapaa-aika-liikunta
 

[04] Pääjärven virkistysalue, Loppi (1,5–7,6 km). Hämeen virkistysalueyhdistyksen hallinnoima Pääjärven virkistysalue on hyvä vaihtoehto Iso-Melkuttimen ja Komion reiteille. Hämeen ilvesreitistö yhdistää nämä kohteet toisiinsa. Hämeenlinnan, Lopen ja Tammelan rajat kohtaavat keskellä Pääjärveä. Virkistysalue sijaitsee Hämeen härkätien ja järven itärannan välisellä alueella.

Erillinen nuotiopaikka parkkipaikan tuntumassa ja laavu lähempänä Kynnysniemeä palvelevat retkeilijöitä. Virkistysalueen pidempi polku (4,5 km) koluaa Kynnysniemen harjurinteitä. Osa Hämeen ilvesreittiä kiertää Pääjärven ympäri eri-ikäisissä metsissä. Polku Pääjärveltä Iso-Melkuttimellekin on ihan mukavakulkuista. Paikoin hiekkamaahan hautautuneet lammet ja järvet piristävät. Räyskälän lentokeskuksen kulmilla Ilvesreitti haarautuu kohti Iso-Melkutinta ja Lopen kirkonkylää.
luontoon.fi/paajarvi
 

[05] Ruostejärvi, Kaksvetisen–Peukalolammin reitti, Tammela (4,5 km). Perinteisen hämäläisen umpipihan malliin rakennettu Hämeen luontokeskus sijaitsee Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ruostejärven virkistysalueella alueen nimikkojärven rannalla. Luontokeskus on nykyisin enemmän opastuskeskus, sillä toiminnan siirryttyä Eerikkilän urheiluopiston hommaksi, Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen luontoa esittelevä näyttely purettiin.

Ruostejärvellä kiertelee kolme luontopolkua ja sieltä suuntavat polut valtatie 2:n suuntaan, Eerikkilään sekä Liesjärven kansallispuistoon. Sekä Ruostejärvellä että Eerikkilään vievän reitin varrella on mahdollisuus tulistella ja lepäillä laavussa.

Liesjärvelle vievän reitin itäiseltä haaralta voi poiketa Kaksvetisen–Peukalolammin reitille, mutta parhaat luontoelämykset kokee, jos aloittaa etelästä Sikomäen parkkipaikalta ja kulkee lenkin myötäpäivään. Perin tarpeellinen esteetön reitti on syksyllä valmistunut Katavalammintieltä Piilolammille ja Kaksvetisen järvelle. Myötäpäivään kulkien patikointi käy maisemallisesti välillä erittäin hienoa metsäpolkua viimeisen Kaksvetistä edeltävän suon laitaan. Siinä opasteet katkaisevat reitin pitkospuuosuudelle (joka onkin jo paikoin huonossa kunnossa) ja ohjaa sorapintaista huoltotietä Kaksvetisen hienolle kodalle. Jos olet seikkailumielellä, vielä sitä vanhaakin reittiä pääsee järven rantaan ja sitä myötäillen kodalle. Kodan pihapiirissä on myös tulipaikka.

Peukalolammin suuntaan polku on kapeampi ja se mutkittelee silmiä hivelevän vihreässä sammalmetsässä, sellaisessa joka on leimaa-antava Liesjärven kansallispuistolle. Pyörätuolin käyttäjä pärjää polulla avustajan kanssa ja lastenvaunuja lykkii ilokseen. Peukalolammin matalan laavun ympäristössä on tasaisia telttapaikkoja riittämiin, minkä näkee kasvillisuuden kulumisesta. Lammen etelärannalla pikkuinen Peukaloisen vuokratupa tarjoaa vaatimattoman yösijan kahdelle. Mutta pienuus ei haittaa tunnelmaa kynttilän valossa laverilla loikoillessa ja kuunnellessa kamiinan huminaa.
luontoon.fi/liesjarvi
 

[07] Piippurisuon kierros, Tammela (6 km). Torronsuon ruuhkiin kyllästyneiden kannattaa suunnata suon itäpäähän, jossa Ilvesreitistöön kuuluva Piippurinsuon polku tarjoaa hyvän vaihtoehdon. Siitä suunnitellaan paremmin tunnettua vaihtoehtoa Torronsuon länsipään sangen vilkkaaksi käyneelle reitille. Periaatteessa Piippurinsuolle on melko kätevä yhteys Ruostejärven suunnasta, mutta uuden valtatietä reunustavan hirviaidan rakentamisen jälkeen ei ole selvinnyt, onko aidassa aukko, josta pääsee polun alkuun.

Vaan eipä huolta, sillä Kolmikkaantien kohdalla aidassa on aukko, ja heti tien alussa oikealle kääntyvältä metsäautotieltä voi aloittaa. Reitti kannattaa kiertää vastapäivään, jos haluaa säästää parhaat palat viimeiseksi. Etelästä Eerikkilän suunnasta tulevan polun viitalta pitää peruuttaa ehkä kymmenkunta metriä ja tiirata tarkkaan kapeaa polun päätä, sillä tien vieressä ei ole viittaa eikä keltaista vinoneliömerkkiä. Tämä osuus kulkee vähän matkaa Porintien viertä. Noin 1,2 kilometrin päässä hirviaitaan on tehty aukko, josta voi siirtyä tien yli Niinimäentien puolelle ja jatkaa pohjoista yhdysreittiä Eerikkilään.

Mutta me jatkamme polkua, joka siirtyy valtatien lähelle ja nautimme lisääntyvästä hiljaisuudesta, kun polku taas etääntyy metsän uumeniin. Pitkospuuosuudella näkymät avautuvat suolakeudelle ja Haapasaaren kallionokalla on suorastaan pakko pysähtyä evästauolle ja nauttimaan näkymästä. Kalliolta polku jatkaa moreenikumpareelta toiselle ojitetun suon vankan puuston suojissa samaiselle tielle, josta retki alkoi.
luontoon.fi/torronsuo
 

[08] Metsäkoivulan polku ja Iso-Valkeen luontopolku, Somero (noin 4 km ja noin 3 km). Metsäkoivulan retkeilyreitti Someron taajaman koillispuolella on hieno todiste yksityishenkilön toimeliaisuudesta. Somerolaisen Jouko Palanderin aloitteesta kaupungin maille merkittiin talkoilla hieno polku ja myöhemmin vielä rakennettiin nuotiokatos ja lisälenkki. Metsäkoivulan polku kuljettaa muhkeiden kalliojyrkänteiden alla ja päällä, vanhaa talvitien pohjaa ja lopuksi ihan mukavasti mutkittelevaa metsäautotietä jäkäläisten kallioiden lomassa. Reitti tarjoaa kauniita näkymiä ja syvää luonnonrauhaa.

Iso-Valkeen järvi sijaitsee lounaaseen Someron keskustasta Kolmannen Salpausselän kangasmailla. Järven länsi- ja pohjoisrantaan ulottuu luonnonsuojelualue ja järven ympäri kiertää luontopolku. Lyhyen joulukuun päivän Someron maisemissa voi päättää yöpymällä laavulla, joita Iso-Valkeella on kaksin kappalein. Toisen laavun läheisyydessä on tunnelmallinen sähkötön vuokrasauna.
somero.fi/vapaa-aika-ja-matkailu

Lisätietoja ja lisää kohteita: Etelä-Suomen retkeilyopas, osat 1 ja 2, Raija Hentman (2016).