Vaahtoa

13.06.2018 13:41 | Tapani Leppänen

Juoksukengän taika löytyy nyt välipohjan vaimennuksesta.

Juoksukenkien kehitys näyttäytyy trendeinä. Vuosituhannen alun juoksubuumissa valtavirtaa edustivat voimakkaasti tuetut jalkineet. Urheiluliikkeiden askelklinikoilla terveistäkin jaloista etsittiin vikoja, joita vertaansa vailla olevilla kengillä voitaisiin korjata.

Tavallinen tallaaja tarvitsee jalkansa alle jotain muutakin kuin asfalttia.

Sitten tuli paljasjalkajuoksu, totaalinen vastavoima, jonka nimissä kengistä riisuttiin kaikki ylimääräinen. Luin itsekin Christopher McDougallini (Born to Run) ja olin jokseenkin vakuuttunut, että juoksukenkien tarjoama vaimennus ja kontrolli ovat paholaisen keksintöjä.

Olen edelleen siinä uskossa, että luonnollisen juoksun puolestapuhujat olivat monilta osin oikeassa. Muutos oli kuitenkin ihan liian totaalinen, ja minimalistiset kengät, nekin tulivat ja menivät.

Tavallinen tallaaja tarvitsee jalkansa alle jotain muutakin kuin asfalttia, ja nyt sitä jotain on taas tarjolla. Vaimennus ei ole tehnyt vain paluuta, vaan kasvanut uusiin mittasuhteisiin.

Nykytrendiä edustava juoksukenkä on pehmeämpi kuin koskaan. Jotain minimalismista jäi sentään jäljelle, sillä jalan liikerataa rajoittaviin voimakkaasti tuettuihin jalkineisiin ei ole ollut paluuta. Tossut ovat keventyneet ja useimmat niistä luetaan nykyisin neutraaleiksi.

Suunnittelijoiden mielenkiinto kohdistuu välipohjan materiaaleihin. Perinteinen EVA on väistymässä uusien kimmoisampien vaahtojen tieltä.

Pelin avaaja oli Adidaksen vallankumouksellisena pidetty Boost-välipohja, ja uusin tulokas Nike React – täsmälleen samoilla argumenteilla.

Nämä kaksi suurta aina kilpailevat keskenään, mutta kaikki muutkin vähänkään merkittävät valmistajat ovat tuoneet markkinoille oman supermateriaalinsa. New Balancella on Fresh Foam, Asicsilla FlyteFoam, Sauconyllä Everun ja Brooksilla DNA AMP.

Geeli- ja ilmatyynyjen sijaan vaimennus toteutetaan välipohjan materiaalilla, ja koko välipohja pystytään puristamaan yhdestä ja samasta materiaalista.

Mainoslauseisiin tuntuu mahtuvan kerrallaan yksi muotisana. Vuosituhannen alussa puhuttiin kyllästymiseen asti pronaatiosta ja sittemmin dropeista, nyt ei niinkään. Tämän päivän sana on energian palautus, jolla tarkoitetaan välipohjan kimmoisuutta. Esimerkiksi Niken markkinoinnissa tossu on rinnastettu trampoliiniin.

Se että kenkä tuottaisi itsessään ponnistusvoimaa, on markkinointimyytti. Mitä tahansa pehmeää materiaalia jalan alle laitetaan, siihen hukkuu aina energiaa. Fysiikan lait ovat ennallaan, mutta kysymys onkin siitä, kuinka paljon vähemmän sitä hukataan perinteisiin materiaaleihin verrattuna.

Se ero tuntuu juostessa eteenpäin vievänä voimana.

Vaimennus, kimmoisuus, keveys ja kestävyys. Näillä argumenteilla uusia kenkiä kaupitellaan. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että materiaali säilyttää vaimennusominaisuutensa pidempään ja kestää paremmin lämpötilan vaihteluita. Perinteinen EVA jäykistyi pakkasessa.

Halutut ominaisuudet on löydetty uusista materiaaleista kuten lämpömuovattavasta polyuretaanista (TPU), mutta myös uusista valmistusmenetelmistä, joiden avulla pohja puristetaan kasaan pienistä rakeista.

Kaupan hyllyssä huomio kiinnittyykin juuri kennomaiseen rakenteeseen. Lisäksi pohjat ovat kasvaneet silmämääräisestikin kokoa, mikä ei ainakaan vähennä vaimennukseen liittyviä odotuksia.

Jalassa kenkiä kehutaan ennen kokemattoman pehmeiksi ja mukaviksi. Tämä lienee ainakin osasyy siihen, että juoksukengät kasvattavat taas vaihteeksi suosiotaan vapaa-ajan jalkineina.

Juostessa yksi kuvaavimmista kommenteista on hauska.

Nopeus ja pehmeys ovat aina olleet toistensa vastakohtia, mutta nyt ne mahtuvat yhä useammin samaan lauseeseen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

LIITY JÄSENEKSI, SAAT LEHDEN

Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Me julkaisemme tarinoita ulkoilmaelämästä, jotta sinä voisit löytää ulkoilusta, retkeilyistä ja liikunnasta elämääsi enemmän sisältöä. Liity jäseneksi, niin saat Latu&Polku-printtilehden kotiisi neljää kertaa vuodessa sekä lukuoikeuden verkkolehteen ja näköislehtiarkistoon.

Liity nyt

Luitko jo nämä jutut?