Talvireittejä taivaltajille

03.03.2021 | Mika Railo

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että talvella hiihdetään. Siksi muiden lajien liikkujat on usein unohdettu reittien suunnittelussa. Edelläkävijät ja -polkijat ovat kuitenkin rakentamassa kulttuurin muutosta.

Iän lisääntyessä ihmisen syvyysnäkö heikkenee, mikä voi aiheuttaa tasapainovaikeuksia. Tällöin hiihdon kaltaisten, hyvää tasapainoa vaativien lajien harrastaminen vaikeutuu. Jotta elintärkeä liikkuminen ei tyssäisi kokonaan, tarvittaisiin vaihtoehtoisia ulkoilureittejä myös talvella.

Reittipaineita on kasvattanut myös leveärenkaisten maastopyörien yleistyminen viime vuosina. Talvimaastopyöräilystä on tullut uusi ilmiö.

"Perinteisesti Ylläs on ollut hiihto- ja laskettelukeskus. Kysynnän kasvaessa ja ikärakenteen muuttuessa tuli noin viisi–kuusi vuotta sitten tarve rakentaa infraa pyöräilijöille ja jalankulkijoille", kuvailee muuttunutta ajattelua Ylläksen matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Elias Teriö.

"Talvinen kävely- ja pyöräilyreitistö parantaa ihmisten hyvinvointia, kun ulkoilu mahdollistuu myös niille, jotka eivät hiihdä. Samalla se on aluetaloudellisesti merkittävä tekijä", kertoo Teriö.

Ympärivuotinen pyöräily mahdollisti ympärivuotisen työllistyminen pyöräilyturismin parissa. Tällä hetkellä Ylläksen alueella on 350–400 vuokrapyörää ja 106 kilometriä talvireittejä kävelijöiden ja pyöräilijöiden yhteiskäytössä. Latuja on 330 kilometriä.

Ylläksen reittien ylläpitojärjestely on suomalaisessa kuntakentässä poikkeuksellinen: reittejä ylläpitää matkailuyhdistys. Yhdistyksen noin 665 000 euron vuosibudjetista alueen yrittäjät, loma-asukkaat ja reittejä käyttävät Ylläksen vierailijat kattavat noin 85 prosenttia. Kolarin kunnan tuki talvireittien ylläpitoon on 15 prosenttia eli noin 100 000 euroa vuodessa.

Kunta ja Metsähallitus vastaavat myös reittien kunnostustöistä sulanmaan aikana. 

Ylläs mainostaa itseään pohjoismaiden parhaimpana luontomatkailukohteena. Pyöräilyllä on ollut tärkeä rooli ympärivuotisen sesongin toteutumisessa.

"Viime sulanmaan aikaan Ylläksellä vieraili enemmän turisteja kuin koskaan aikaisemmin. Juhannuksen aikaan yhdeksässä autosta kymmenestä oli pyörä katolla", kertoo Teriö.
 

Ylläs on toki maankuulu matkailukohde, jonka reitistö palvelee vuosittain kolmen tuhannen kuntalaisen lisäksi satojatuhansia turisteja. Monessa kunnassa epäilemättä ajatellaan, ettei matkailijavirtojen sivussa olevalle pienelle kunnalle koidu samanlaista hyötyä talvireittien rakentamisesta.

Liperissä ajatellaan toisin.

Joensuun, Kontiolahden ja Liperin alueella on parhaillaan rakentumassa yhtenäinen 160 kilometrin kesäreitistö.

”Itä-Suomi alkaa olla maastopyöräilijöiden taivas", väittää Liperin kunnan pyöräilyreittien kehittämisestä vastaava Vesa Turkia.

Hankkeissa on alusta asti pidetty mielessä reittien merkitys matkailulle.

"Pyöräilyturismi on Suomessa voimakkaassa kasvussa, osa matkailijoista suunnittelee reissujaan reittien pohjalta", tiivistää Turkia.

Kaikilla kolmella paikkakunnalla on myös oivallettu talvireittien merkitys. Kunnissa ylläpidetään kuudesta kymmeneen kilometrin reittejä moottorikelkalla ja joensuulaisen yrityksen kehittämällä auralanalla.

Palaute on ollut pelkästään positiivista:

"Kaikki käyttäjät ovat niin kiitollisia, että hyvä, ettei halaaman tulla", kuvaa Turkia käyttäjien reaktioita.

Turkian mukaan reittien yhteiskäyttö on tulevaisuuden trendi. Käytännössä tämä tarkoittaa läskipyöräilyn sallimista joillakin luisteluhiihtoreitillä.

"Aikaisemmin ollaan menty puhtaasti hiihdon ehdoilla. Hiihto ei ole häviämässä mihinkään, mutta yhä enemmän on ihmisiä, jotka haluavat liikkua talviluonnossa muuten kuin hiihtämällä."

Tutkimukset tukevat Turkian väitettä: 42 prosenttia suomalaisista ilmoittaa hiihtävänsä säännöllisesti, mutta kävelijöitä on yli 85 prosenttia. 

"Jos kesällä kolme metriä leveälle väylälle sopii kaksisuuntaisesti koiran ulkoiluttajat, juoksijat, sähköpotkulaudat, pyöräilijät, rullahiihtäjät ja lastenvaunut, niin miksei pyöräilijät sovi kymmenen metriä leveälle ladulle? Kun reitit suunnitellaan turvallisesti, niin varmasti mahtuu." Turkia kysyy.

"Todellisuudessa läskipyörä jättää usein vähemmän haittaavan jäljen kuin voimakas luisteluhiihto", hän jatkaa.

"Suomessa on menossa talviliikuntakulttuurin muutos, ja näissä muutoksissa toiset ovat edelläkävijöitä, kun muualla esiintyy vielä muutosvastarintaa."