Pelago Stavanger Outback.
PYÖRÄILY
Gravel-pyörät rakennetaan pääasiassa maantiepuolen komponenteista, mutta monet vaikutteet tulevat maastosta. Tällaisia ovat mm. tehokkaat levyjarrut ja maastopuolella yleistyvä 1x11-voimansiirto. Shimanon GRX on ensimmäinen varta vasten hiekkateille suunniteltu osasarja.
PYÖRÄILY
Maantietankoa leveämmät ja ulospäin taivutetut droppitangot tekevät sorapyöristä vakaampia ja helpommin ajettavia. Leveämmän tangon ansiosta pyörän ohjattavuus paranee ja matalampi droppi tekee ajoasennosta rennomman. Alhaalta ylös Salsa Cowbell, Cowchipper ja Woodchipper.
PYÖRÄILY
Gravel-pyörä on varusteltavissa täydelliseksi retkipyöräksi pidemmillekin taipaleille. Rungosta löytyvät tarvittavat kiinnikkeet taakkatelineille, minkä lisäksi pyörän lastauskapasiteettia voi kasvattaa erilaisilla runko- ja tankolaukuilla. Kuvassa Pelagon Commuter-etutarakka.
PYÖRÄILY
Gravel-rengas on yhdistelmä pitoa ja rullaavuutta. Maltillisesti kuvioitujen renkaiden leveys on vakiintunut 32–43 millimetriin. Kapeampien kanssa lokasuojatkin mahtuvat vaivatta, ja entistä leveämpää voi asentaa pienemmälle 650b/27,5” vanteelle. Renkaita asennetaan myös tubelessina eli ilman sisärengasta, mikä mahdollistaa ajamisen matalammilla paineilla. Kuvassa Panaraecerin Gravelkingit Slick ja SK -versioina.
PYÖRÄILY
Sorapyörä
01.06.2020 | Tapani Leppänen
Gravel-pyörässä on hybridin ainekset.
Pyöräkauppa elää trendeistä ja synnyttää jatkuvasti uusia. Pyöräily on pirstaloitunut yhä kapeammiksi alalajeiksi, eikä mikään pyörä ole paras valinta kaikkiin tarkoituksiin. Gravel-pyörää yleispätevämpää mallia on silti vaikea kuvitella.
Leveämmillä renkailla ja levyjarruilla varustettu maantiepyörä on lähes täydellinen työmatkapyörä. Lisäksi se on pidemmillekin matkoille soveltuva retkipyörä ja rospuuttokelin lenkkipyörä, joka kulkee kevyesti niin asfaltilla, hiekkatiellä kuin kärrypoluilla.
Suomessa on loputtomasti hiekkateitä ja huonoa asfalttia.
Jos hybridinä tuntemamme pyörä on yhdistelevinään maantiepyörän ja maastopyörän ominaisuuksia, gravel-pyörä tekee sen monessakin mielessä paremmin.
Suomessa on loputtomasti hiekkateitä ja huonoa asfalttia.
Sorapyörän potentiaalista kertoo pelkästään se, että väkilukuun suhteutettuna meillä on myyty cyclocross-pyöriä enemmän kuin missään muualla. Voidaankin katsoa, että gravel-kategorian syntyä on osaltaan vauhdittanut juuri krossareiden kasvava suosio yleispyörinä.
Gravel-pyörä on siis vähän sama, mutta kuitenkin eri. Joissain tapauksissa ero voi olla veteen piirretty viiva, mutta enimmäkseen kysymys on runkogeometriasta.
Sorapyörä on kilpapyöräksi suunniteltua krossaria rennompi ajettava ja soveltuu paremmin myös pidemmille matkoille. Levyjarrut ovat käytännössä sääntö, ja alle mahtuu entistä leveämpää rengasta.
Se, että gravel-pyöriä voi olla vaikea luokitella, johtuu niiden monipuolisuudesta ja osin myös katsantokannasta.
Sorapyörä voidaan nähdä maastopyöräilijän maantiepyöränä tai maantiepyöräilijän maastopyöränä.
Työmatka- ja talvipyöränä gravelissa on kaikki ainekset ykkösvaihtoehdoksi. Ja onhan siinä paljon myös vanhan ajan retkipyörää, modernilla tekniikalla tietenkin. Yksi sorapyörän monista englanninkielisistä nimityksistä onkin adventure bike, seikkailupyörä.
Kommentointi