Retkeily-Suomi ilmasta

20.04.2018 12:56 | Markus Sirkka

Suomessa riittää metsiä, järviä ja tuntureita, joita koluta patikoiden, hiihtäen, meloen. Retkikohteiden maisemat avautuivat minulle uudella tavalla, kun hankin pari vuotta sitten ensimmäisen droneni, kuvauskopterin. Ilmasta järvien poikki mutkittelevat harjut, tunturien huiput ja kuohuvat kosket näyttävät mahtavilta. Vesistöjen runsaus on Suomessa silmiin pistävää, vesi näkyy muodossa tai toisessa lähes jokaisessa kuvassa. | Teksi & kuvat Markus Sirkka

Byabäcken, Sipoonkorven kansallispuisto, Sipoo. Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee vain puolen tunnin päästä Helsingin keskustasta ja on Nuuksion ohella pääkaupunkiseudun tärkeimpiä metsäalueita. Vuonna 2011 perustettu kansallispuisto on mainio kudelma luontoa ja kulttuurimaisemia peltoineen ja lehmineen. Voipa Sipoonkorvessa päästä paimentamaan laitumelta karanneita hiehojakin (kuten itselleni kerran kävi). Ilmasta alueen metsäisyys avautuu mainiosti. Kuvan Byäbackenissa on luontopolku, tulipaikka ja yksi kansallispuiston pääsisäänkäyntejä parkkipaikkoineen.

Niemisjärvet, Evon retkeilyalue. Hämeenlinnan kupeessa sijaitseva Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen parhaita retkeilykohteita. Alueelle viitoitettu Ilvesvaellusreitistö kiertelee alueella yhteensä 70 kilometrin matkan, ja jos menojalkaa oikein pakottaa, voi vaellusta jatkaa vielä Padasjoelle tai Asikkalaan asti. Reittiä pitkin pääsee myös kuvan Niemisjärville, yhdelle Evon keskuspaikoista. Kolmen järven muodostamalla Niemisjärvien luonnonkauniilla alueella on mahdollista vuokrata veneitä, suppailla tai kalastaa kirjolohia. Kesäkioskista saa kalastusluvat ja jäätelöt.

Aulanko ja Vanajanveden laakson kansallismaisema, Hämeenlinna. Aulangolla ei vaelleta erämaassa, vaan käyskennellään elegantin kepeästi 1800-luvulta peräisin olevassa englantilaistyyppisessä puistossa, jalopuiden alla, jäätelöä syöden. Itse asiassa luontopolun varrella istutettuja puulajeja on 56. Aulangon kansallismaisemat ovat helposti tavoitettavissa, sillä autolla pääsee aivan alueen sydämeen, Aulangonvuoren näkötornin juurelle. Aulanko on myös merkittävä osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa.

Suomi meloo 2016, Keurusselkä, Keuruu. Viime kesän Suomi meloo-tapahtumassa melottiin Keuruulta Padasjoelle yhteensä 519 kilometrin matka. Lähtöpaikalla, Keuruun keskustan tuntumassa sijaitsevassa Ahtolan satamassa, oli suuren retkeilytapahtuman tuntua, kun kymmenet kajakkikunnat suuntasivat mahtavalle Keurusselälle, yhdelle Suomen kuudesta kraatterijärvestä.

Patvinsuon kansallispuisto, Ilomantsi. Lokakuu. Askel itään ja ollaan Patvinsuon kansallispuistossa, Pohjois-Karjalan ja samalla eteläisen Suomen pinta-alaltaan yhdessä suurimmista kansallispuistoista. Kansallispuistolle nimen antanut Patvinsuo kimaltelee auringossa. Lokakuisena iltana pitkoksia astelee vain jokunen syysloman viettäjä.

Kiutaköngäs, Oulangan kansallispuisto, Kuusamo. Elokuu. Oulankajoen Kiutaköngäs on Suomen tunnetuimpia koskia ja niin jyrkkä ja korkea, että Paanajärvestä nousevia taimenia autetaan könkään yli sen yläpuolisille kutualueille. Koski kohisee 325 metrin matkalla yhteensä 14 metriä alamäkeen. Koskeen on helppo tutustua kilometrin päässä sijaitsevasta Oulangan luontokeskuksesta käsin. Karhunkierros, yksi Suomen suosituimpia retkeilyreittejä, kulkee putouksen kautta.

Aavasaksa, Ylitornio, toukokuu. Aavasaksa tunnetaan juhannusjuhlista ja keskiyön auringosta, mutta nykyisin myös siitä, että laki on yksi kuudesta Suomen virallisesta Struven astemittausketjun mittauspisteestä. Mustaltamereltä Hammerfestiin ulottuva ketju hyväksyttiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2005. Lakea kiertää luontopolku, jonka varrella on laavu, mikä hakee vertaistaan. Näköalatasanteelta tai näkötornista Tornionjokilaakson kansallismaisema avautuu vielä hitusen vaikuttavampana. Kesällä voi maisemien ihailun jälkeen poiketa laen kahvilaan. Näkötornin vieressä on 1800-luvun lopulla rakennettu Keisarinmaja, Lapin ensimmäinen matkailukäyttöön tarkoitettu rakennus.

Nuorgam, Utsjoki. Elokuu. Suomen pohjoisimmassa kylässä, Nuorgamissa, on 200 asukasta. Nuorgamissa kaamos ja yötön yö kestävät pisimpään. Siellä kaikki on Suomen pohjoisinta, niin koulu, kauppa kuin rajapyykkikin, Tenon vastaranta on jo Norjan kuningaskuntaa. Jäämerelle on vajaa 30 kilometriä.