Merinovillainen laastari

01.06.2020 | Panu Könönen

Enää ei haittaa, jos neula ja lanka eivät pysy käsissä. Vaatelaastaria vain päälle.

Reikä suosikkipaidassa saa aikuisenkin miehen mielen synkäksi. Erityisesti jos paita on merinovillaa. 

Onneksi kehitys kehittyy, eikä laiskan tarvitse alkaa paitaansa parsimaan, sillä Oikiat Design valmistaa "äitien innovoimia" vaatelaastareita. 

Vaatelaastari on tarrapaikka, joka kestää 40 asteen konepesun ja rumpukuivauksen. Pakkauksessa on viisi erikokoista laastaria, joita voi tarvittaessa leikata edelleen haluamaansa kokoon tai muotoon. "Tarroituksen" jälkeen vaate on heti käyttövalmis ja kestää pesua kolmen vuorokauden kuluttua.

Puuvillaisen tuotteen lisäksi valikoimaan kuuluu myös ulkoilu- ja urheiluvaatteisiin tarkoitettu polyesterilaastari sekä Keli Clothingin tuotemerkillä markkinoitava merinovillapaikka.

Paikasta ei tullut siis symmetrisen kaunista, mutta onpahan ainakin yksilöllinen.

Keli Clothing on pieni turkulainen ulkoiluvaateyritys, joka on tunnettu erityisesti merinovillaisista pyöräilypaidoistaan. 

Kelin tarina alkoi pyöräilyä harrastavan pariskunnan kyllästymisestä epäeettisiin ja keinokuituisiin pyöräilyvaatteisiin. He päättivät tehdä asialle jotain: tarjota luonnonkuitua, vastuullisuutta, ekologisuutta.

Nyt tuotevalikoimaan on lisätty siis merinovillaiset laastarit. Niitä päätin kokeilla merinovillaiseen aluspaitaani, johon oli tullut kaksi pientä, ärsyttävää reikää.

Laastareiden käyttö on helppoa: valitse sopivan kokoinen laastari tai leikkaa se haluamaasi kokoon, irrota se taustapaperista varovaisesti, liima reiän päälle ja hankaa paikkaa parin minuutin ajan vaatteeseen, jotta varmistat kiinnityksen. 

Kaikki muut vaiheet onnistuin tekemään täydellisesti, mutta laastarin irrottaminen taustapaperista ilman, että olisin onnistunut työntämään sormeani tarrapintaan kiinni (mitä ei siis saa tehdä, koska se heikentää vaatelaastarin kiinnittymistä vaatteeseen), ei onnistunut. Onneksi sormeni tarrautui vain vaatelaastarin reunaan, joten kätevänä isäntänä leikkasin vain kyseisen laastarin kulman pois. Paikasta ei tullut siis symmetrisen kaunista, mutta onpahan ainakin yksilöllinen.

Tätä kirjoittaessa en ole ehtinyt vielä paitaani pesemään (merinotuotteita ei kannata tietysti muutenkaan juuri pestä), joten vaatelaastarin pysyvyydestä en voi antaa vielä tuomiota. Käytössä eivät ainakaan reunat ole ruvenneet repsottamaan.