Luonto on paras oppimisympäristö

26.02.2026 | Mari Parikka-Nihti, Laura Heinonen

Kun oppiminen siirtyy ulos, lapset liikkuvat ja voivat paremmin.

Ulkona oppiminen tukee tutkitusti fyysistä aktiivisuutta, keskittymiskykyä, ongelmanratkaisukykyä ja akateemisten taitojen kehittymistä. Luonnossa tapahtuva toiminta vahvistaa myös minäpystyvyyttä, itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja.

Ulkoilu ja luontoympäristössä oppiminen lisäävät optimismia ja tulevaisuudenuskoa. Tämän tärkeys korostuu erityisesti, kun yhteiskunnalliset ja ympäristölliset haasteet muokkaavat arkeamme. Kaikesta huolimatta meidän on turvattava lasten ja nuorten toimintakyky sekä mahdollisuus unelmoida ja rakentaa omaa tulevaisuutta.

Luontoyhteys ja luonnossa harjoiteltavat tunnetaidot tukevat vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja kaikissa ikäryhmissä. Luonto motivoi uuden oppimiseen haastamalla aisteja ja kehittämällä muun muassa luonnonlukutaitoa.

Kun oppiminen siirtyy ulos, lapset liikkuvat ja voivat paremmin.

Luonnossa työskentely ja ulkoilu tukee myös merkityksellistä ja ajoittain haastavaa työtä tekevien opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten, ohjaajien ja myös huoltajien jaksamista. Ulkoilu ja luonto tuovat palautumista, rikkoo työrutiineja ja luovat luonnollisia hengähdyshetkiä.

Luontoon viedyn toiminnan positiiviset vaikutukset lapsiin ja ryhmiin vahvistavat aikuisten luottamusta omaan osaamiseen ja lisäävät motivaatiota. Liike syntyy usein automaattisesti, ja paikallaan olon määrä vähenee ilman pakottamista

Menetelmät, kuten Metsämörri, Muumien ulkoilukoulut ja Tunteet hukassa -metsäseikkailu, tarjoavat konkreettisia oppimisen malleja, joita voidaan soveltaa suoraan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja muussa lasten ja perheiden toiminnassa. Näin helppoa oppimisen vieminen luontoon voi olla.