Löytöretkiä Ruuhka-Suomessa

28.05.2025 | Raija Hentman

Retkeilyoppaiden tekeminen on vienyt Raija Hentmanin hienoihin eteläsuomalaisiin luontokohteisiin. Ruuhka-Suomen retkeilijöille ne voivat olla täysin tuntemattomia, sillä moni upea retkikohde jää muutamien nimekkäämpien varjoon. Tässä on tusina, josta on hyvä aloittaa.

[01] Vaisakon luonnonsuojelualue

Palttatie 22, Salo

Vaisakon tammivyöhykkeeseen kuuluva lehto on Suomen upeimpia, varsinkin kevätkukoistukseltaan.

Isolta parkkipaikalta peltotie johdattaa pienen lähteen sivuitse luontopolun päähän. Alue ei ole luonnontilainen, sillä siellä on ollut sijansa Viurilan ja Vuorentaan kartanoiden torpilla. Metsälehmukset, vaahterat, saarnet, tervalepät, tuomet ja pähkinäpensaat tuovat omat värinsä ja muotonsa lehvästöön. Ja ne järkälemäiset tammet!

Maata peittävät kevätaspektin aikaan sini-, valko- ja keltavuokot, kevätesikot, isokäenrieskat, mukulaleinikit, imikät, kevätlinnunherneet ja pystykiurunkannukset. Kesän vehreydessä toiset lajit. Runsaus koskee myös lintuja, kääpiä ja hyönteismaailmaa. Lehdon taustalla kohoavat korkeat kalliot.

luontoon.fi/fi/vaisakko
 

[02] Västerbyn ulkoilualue

Sotilastie 52, Tammisaari

Tämän virkistysalueen ytimeen pääsee nopeimmin tieltä 52, jolta käännytään Ekenäs Portin viitalta ja ajetaan Sotilastien viimeiselle parkkipaikalle. Matkalla ohitetaan uimarannalle vievä tienhaara, johon tien numerointi päättyy.

Monipolvisen Grabbskog Storträsket -järven molemmin puolin on luonnonsuojelualuetta, mutta 1 500 hehtaarin ulkoilualue on enimmäkseen talousmetsää, kallioalueita ja niiden välisiä metsä- ja suopainanteita.

Sotilastien viimeiseltä paikoitusalueelta alkaa 5,5 kilometrin mittainen Peikkometsän polku, jolla keltaiset maalimerkit johdattavat suojelualueelle ja Storträsketin kapean etelään työntyvän lahden komeisiin kalliomaisemiin. Polun varrella on ensimmäinen alueen neljästä laavusta.

Rinnalla kulkeneet patikkapolun punaiset merkinnät jatkavat kahdelle seuraavalle laavulle Långträsketin viehättävissä rantamaisemissa. Neljäs laavu sijaitsee Västerby Storträsketin niemennokassa. Metsätiekävelyltä ei voi välttyä kuin Peikonpolulla, mutta reittinsä valiten muuallakin kulku käy enimmäkseen polkuja. Kartan voi tulostaa nettisivuilta tai käydä hakemassa Raaseporin museosta. Kiva alue!

https://www.raseborg.fi/
 

[03] Kopparön polku

Fåfängöntie 57, Tammisaari

Nykyisin kaikille avoin Ammattiyhdistys Pro:n omistama Kopparön leirintäalue Tammisaaren eteläpuolella on kiinnostava kohde. Leirintäalueelle on rakennettu uusia loma-asuntoja ja tavallisten leirintäpalveluiden lisäksi Långön ja Stora Sandön saariin vie kahden sillan kautta merkitty reitti, jolla on mittaa melkein 8 kilometriä.

Polku johdattaa viehättäviin ja vaihteleviin sisäsaariston maisemiin. Keittokatoksia on polun varrella kolme ja kivoja telttapaikkoja riittämiin. Stora Sandössä reitti tekee lenkin, jonka varrella on myös uimapaikka, muuten kuljetaan samaa uraa takaisin.

kopparo.fi
 

[04] Meikon polut

Korsolammentie 48, Kirkkonummi

Noin 2000 hehtaarin suuruinen Meikon luonnonsuojelualue on upea kokonaisuus. Osa järvistä jää Siuntion puolelle, jonne suojelualue ulottuu.

Karuja kallioselänteitä pilkkovat pienet suot ja metsäpainanteet. Slätmossen on arvokas, luonnontilainen suo, jota elävöittävät kallio- ja metsäsaarekkeet. Puhdasvetisestä Meiko-järvestä pumpataan kunnan käyttövesi.

Meikoon tutustuu helpoiten kolmella merkityllä reitillä. Kotokierros (4,4 km) nousee parkkipaikan läheltä pohjoiseen Dorgarnin jylhälle kallioylängölle ja tekee kierroksen Kotolammen, Mustjärven, Kakarlammen ja Immerlammen maisemissa Korsolammelle, jossa on nuotio- ja telttailupaikka.

Toinen sallittu tulentekopaikka on Meikonkierroksen (8,3 km) varrella järven pohjoisrannalla. On muistettava, että luonnonsuojelualueella ei saa leiriytyä eikä tehdä tulta muualla kuin virallisilla paikoilla.

Meikonkierroksen eteläisiltä kalliojyrkänteiltä on huikean hienot näkymät järvelle. Sekä järven etelä- että pohjoispuolella on nähtävissä Neuvostoliiton vuokra-ajan (1944–1956) sotilastukikohdan linnoituslaitteiden jäänteitä.

Kolmas merkitty reitti Kuikankierros (3,2 km) tekee lenkin parkkipaikalta Meiko-järveen työntyvän Näseuddenin niemen ympäri. Meiko on elämyksien paikka!

kirkkonummi.fi
 

[05] Pääkslahden polut

Pääksniementie 68, Vihti

Hyvin epäsäännöllisen muotoinen Hiidenvesi on osin Vihdin ja osin Lohjan puolella laskien vetensä Lohjanjärven ja Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen. Pääkslahden niemi työntyy Hiidenveden Mustionselän ja Kiihkelyksenselän väliin. Niemen etelä- ja pohjoispäässä on asutusta, mutta niiden väliin jäävällä kallioiden täplittämällä metsämaalla risteilee kuuden nimetyn ja eri tavoin merkityn polun polkuverkosto. Vain yksi poluista on luontopolku, muut ovat merkittyjä patikkapolkuja.

Kokonaisuus on mainio esimerkki talkootyön aikaansaannoksista. Kirnunkierroksen luontopolun sisältö on Vihdin luonto ry:n suunnittelema, ja sekä Puumanninpolun että Hiipunlenkin Rysätarhan laavut ovat Hiidenveden purjehtijoiden rakentamia.

Polut mutkittelevat talousmetsässä ja ovat oikeastaan siksi erityisen hieno kokonaisuus, sillä matkan varrella on kuitenkin tarjolla erilaisia kivoja näkymiä. Tästä arjen ympäristöstähän meidän täytyy hyvät hetkemme löytää. Pääkslahden karavaanareiden telttailu- ja vaunualueen palvelut ovat lähellä paikoitusaluetta.

vihti.fi
 

[06] Porvoon Pirttisaari

Kalkkirannantie 590, Sipoo

Pirttisaaren mutkainen muoto on vuosituhansien aikana syntynyt maankohoamisen myötä erillisten saarien liittyessä yhdeksi. Porvoon seudun saaristossa ovat satoja vuosia sitten kohdanneet virolaiset ja hämäläiset kauppaa tehden.

Pirttisaaressa on kukoistanut kalastajakylä, siellä ovat eri aikoina toimineet Tulli, Merivartiosto ja Puolustusvoimat. Uudenmaan virkistysalueyhdistys on hankkinut omistukseensa kaksi aluetta: Lervikenin eteläpuolisen niemen ja kaistaleen Svartvikenin länsipuolelta. Suurin osa Puolustusvoimilta vapautuneesta alueesta on Metsähallituksen hallinnassa ja suojeltu.

Kalkkirannan satamasta lähtevä yhteysvene saapuu Pirttisaaren Koululaituriin, jolta selkeät viitat opastavat virkistysalueelle ja sen kärjessä sijaitsevalle keittokatokselle. Katoksen ympäristöstä löytyy telttapaikkoja, mutta kaivoa ei ole.

Jylhiä kalliomaisemia, rantaniittyjä, kuusikoita, tykkiasemia ja muita puolustusrakenteita tutkiessa aika vierähtää – täytyyhän sitä myös olla vain ja tuijotella merelle. Svartvikenin satamassa on vierasvenelaituri sekä nuotiopaikka. Luonnonsuojelualueella voi liikkua, mutta vain virkistysalueella voi leiriytyä.

uuvi.fi

 

[07] Söderkullan vitonen

Tasbyntie 2, Sipoo

Tällä tai oikein millään muullakaan nimellä kuin ”5 km lenkki” ei kierroksesta löydy tietoja – ja silläkin se on vain punaisella katkoviivalla merkitty reitti Söderkullan ulkoilukartalla. Taajaman lisärakentaminen on hiukan muuttanut linjausta, mutta ihmeen hienosti lenkki pysyy keskellä asutusta ulkoiluteillä ja poluilla – vain yksi lyhyt asvalttikadun pätkä.

Maisematyyppi on paljolti käkkyrämäntyjä kasvavaa avokalliota, mutta myös rehevämpää sekametsää. Söderkullan vitosen punaisten maalimerkkien kanssa Pilvijärven kierroksen (tämäkin on oma nimitykseni) siniset maalivyöt puissa näkyvät suuren osan matkaa. Harvoin tapaa näin hyvin merkittyjä reittejä. Soisipa Sipoon tiedottavan niistä paremmin.

Jos haluaa pidentää retkeä, voi kääntyä Pilvijärven kierrokselle sen ja Söderkullan vitosen eteläisessä yhtymäkohdassa. Pilvijärven uimarannalle asti polku kulkee luonnonsuojelualueella rantamaisemissa. Pian järven pohjoispään jälkeen on hakkuita ja metsäautoteitä. Uimarannalta voi palata samaa reittiä tai sitten kiertää omia polkuja Pilvijärven itäpuolta.

sipoo.fi
 

[08] Haukankierros

Rantalantie 17, Mäntsälä

Saaren kartanossa toimivan Mäntsälän ammattiopisto Keudan luonto- ja ympäristöalan opiskelijoiden ylläpitämä polku (5 km) on mainio kesäpäivän retkikohde.

Parkkipaikalta lähtiessä lyhyen hiekkatieosuuden jälkeen polku siirtyy kuusimetsään ja Vähäjärvenkallion luonnonsuojelualueelle (74 ha). Pellon laidasta aletaan kavuta mäelle. Nousu tasaantuu, kun polku koukkaa pienelle suolammelle, jonka silmä vuosien kuluttua sulkeutuu.

Alueella on runsas linnusto. Kolopesijät arvostavat lahopuuston paljoutta. Avokallioita peittää sammal- ja varpumatto, ja joka painanteesta puskee kituliaita puita. Vähäjärvenkallioilta laskeudutaan viileän vihreään sammalmaailmaan ja sitten poistutaan suojelualueelta.

Ilveskalliolle noustessa muinaisen rantakivikon ylittämistä turvaamaan on rakennettu portaittaiset pitkospuut. Haukkakallion jyrkänteeltä on näkymä Lahden moottoritielle, joka ehkä omalla tavallaan kuvastaa nyky-yhteiskuntaa.

Etäällä suhaavia autoja ei kuitenkaan jää tuijottamaan kuin järvenselkää. Rantalantien ylityksen jälkeen päästään vesistön äärelle kulkemaan Hunttijärven laitaa. Kaatuvakallion jyrkänne tulee aivan liki ennen kuin polku kääntyy ylämäkeen ja tuo urheilukentän laidalle. Kuntorataa kulkien palataan Rantalantielle ja sitä pitkin parkkipaikalle.

Tästä ei ole kovinkaan pitkä matka Heponiemen uimarannalle (Saittarontie 150) ja Sahajärven vanhaan metsään.

mantsala.fi
 

[09] Tiedepolku ja Untulan luontopolku

Pääjärventie 320 ja Evontie 155, Lammi

Lammin biologinen asema on toiminut Pääjärven maisemissa jo vuodesta 1953. Tänne tutkimuksen ytimeen on mahdollista kenen tahansa tulla tutustumaan tieteen tutkimukseen ja myös itse osallistumaan siihen.

Tiedepolun (2 km) päätavoitteena on ekologisen tutkimuksen keskeisten tulosten ja menetelmien popularisointi. Reitti kulkee pääasiassa asemaa ympäröivällä luonnonsuojelualueella, jossa kulkee myös 1,8 km pitkä luontopolku. Tiedepolku on mielenkiintoinen ja tietotaulujen kuvituksissa kukkii huumori. Matkan varrella on tarjolla hulppea laavu taukopaikaksi, ja mikä parasta, Biologisella asemalla voivat yöpyä muutkin kuin tutkijat!

Lammin kirkonkylän pohjoisreunalla sijaitseva Untulanharjun luontopolku (noin 3 km) kapuilee jyrkkiä harjurinteitä. Harjun näyttäviä pähkinäpensaskasvustoja ravitsee hienojakoinen Lammin lössi.

Pistopolun päässä on polun jännittävin kohde, rinne, jonka kivenkoloista voi lämpimänä päivänä tuntea kämmenselässään kuinka harju ”hengittää”. Hentoinen henkäys purkautuu kylmää varastoineen harjun uumenista, kun löytää sopivan kohdan sammalpeitteisestä kivikosta.

helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusyksikot/tutkimusasemat
 

[10] Lapakiston polut

Ristikankaantie 210, Nastola

Lapakiston virkistysalue on suosittu, mutta soisi muidenkin kuin Lahden seudun ihmisten löytävän paikan. Alueen ydin on 230 hehtaarin luonnonsuojelualue ja sen viisi eri värein merkittyä reittiä: Pitkäjärven polut (3,9 km), Sammalistonpolku (3,5 km), Mustavuorenpolku (3,5 km), Kalliojärvenpolku (3,1 km) ja Ahvenlamminpolku (1,2 km) sekä yhdysreitit Pajulahden ja Villähteen suunnista.

Reittien varrella on tarjolla kauniita metsä- ja järvimaisemia. Lapakiston rannalle ja tulipaikalle vie esteetön reitti, Pitkäjärven nuotiopaikalta on huima näköala ja Pitkäjärvenvuoren rinteen alla voi hämmästellä romahtanutta kallioseinää.

Ahvenlammen partaalla voi tulistella. Kalliojärven ja Sammaliston rannalla on laavut ja nuotiopaikat, mutta vain Kalliojärven laavulla voi yöpyä, sillä se on luonnonsuojelualueen ulkopuolella.

Myös yhdysreittien varrella Seelammilla on esteetön nuotiopaikka, mutta laavu ei ole esteetön. Paikalle päästäkseen täytyy ottaa yhteyttä Pajulahden urheiluopistoon, jotta pääsee autolla puomitettua tietä perille. Kun jatkaa Seelammilta eteenpäin, voi tarkastella majavien muuttamaa maisemaa.

lahdenseudunluonto.fi
 

[11] Kairessuo–Mieliäissuo

Koskustentie 533, Orimattila

Molemmat suot ovat osa valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa. Luontopolku (3,5 km) kiertää Kairessuon ympäri enimmäkseen metsän puolella. Soiden välinen metsäkannas kohoaa keskivaiheilla avokallioksi, jonka laella kookas istuskelulaavu ja sen edessä fiksusti rakennettu nuotiopaikka luovat puitteet tauolle.

Mieliäissuon viettokeidas on Kairessuon kilpikeidasta huomattavasti laajempi. Mieliäissuon koillisreunasta vievät sadan metrin mittaiset pitkospuut laakealle avokallioläntille rakennetulle lintutornille, josta männikön latvojen yli avautuu näkymä avosuolle. Mainio paikka tulla kuuntelemaan teerien kevätpulputusta ja haistelemaan suon tuoksuja.

Tämä on yksi harvoja suokohteita, jonne on rakennettu esteetön reitti, joskin avustajaa vaativa, jos kyseessä on pyörätuolin käyttäjä. Reitti tuo esteettömälle käymälälle ja laavulle muttei lintutornille.

orimattila.fi
 

[12] Virvikin polut

Virvikintie 337, Porvoo

Porvoon kaakkoispuolella Epoossa on sekä luontopolku että ulkoilureitti. Päivän saa hyvinkin kulumaan, sillä alueella on myös golfkenttä, frisbeegolfrata ja uimaranta nuotiopaikkoineen.

Punaisin maalitäplin merkitty luontopolku (2,7 km) opastaa lehtomaisesta sekametsästä karuille kallioille, peikkometsään, nevan laitaan ja Virvikin jättiläiselle, joka onkin melkoinen siirtolohkare.

Luontopolku risteää kaksi kertaa sinisin maalirenkain merkityn ulkoilureitin kanssa. Ulkoilureitti (5,3 km) alkaa Pallograniitintien päästä, jossa on paikoitusalue. Yhdyspolku frisbeegolfradalta rengasreitille on vaativampi kuin muu osa mukavasti metsässä polveilevaa reittiä.

Porvoossa on useita hienoja retkeilykohteita, ja tämä on yksi niistä.

porvoo.fi