Hirvi, avainlaji

20.04.2018 13:01 | Pertti Koskimies

Hirvi on luontomme upeimpia eläimiä, ja sen kohtaaminen joka kerta mykistävä elämys.

Kiikaroin lähisaaren kalasääskenpesää, kun paikalle osui kalamies. ”Mitä bongailet”.

Hirvi on paitsi suomensuvun elintärkeä riistaeläin kautta aikojen myös metsä­ekosysteemin tärkeimpiä lajeja.

Sanoin, etten bongaile vaan tarkastan sääksenpesiä, satakunta kesässä tutkimuksen ja suojelun tähden. Bongarit taas säntäilevät jonkun muun löytämän harvinaisuuden perässä, mutta jo tiedetyn linnun ruksaaminen sataan pinnalistaan ei lisää tietoa, saati edistä luonnon asiaa.

Harvinaiset lajit ja luonnonilmiöt kiinnostivat ihmisiä ennenkin. Plinius vanhempi kertoi oudosta tulilinnusta, jonka ilmaantuminen tiesi tuhoa, esimerkiksi vuonna 79 Pliniuksenkin kohtaloksi käyneen Vesuviuksen purkauksen. Nykyään tiedämme ennelinnut tilhiksi, joiden vaeltelu ääriharvoin jopa Välimerenmaihin johtuu pihlajanmarjojen kadosta kautta Euroopan.

Niin paljon kuin harvinainen ihmismieltä kiehtookin, on syytä muistaa, että yleiset ja runsaat lajit ovat luonnon perusta, niiden varaan rakentuvat ravintoverkot, ekosysteemien toiminta ja ihmisen hengissä pysyminen. Myös niukkalukuisilla lajeilla on tärkeä sijansa erikoisemmissa ekolokeroissaan eliöyhteisöjen vuorovaikutussuhteissa. Moni niistä on harvinaistunut jopa uhanalaisiksi ihmisen vuoksi.

Yleisistäkin lajeista jotkin ovat luonnonkierrossa tärkeämpiä kuin toiset. Lajeja, joilla on huomattava vaikutus ekosysteemien toimintaan, pysyvyyteen ja monimuotoisuuteen, sanotaan avainlajeiksi. Hyvä esimerkki on hirvi, joka syömällä päivittäin ainakin kymmenen kiloa puiden ja pensaiden oksia vaikuttaa metsien puulajisuhteisiin ja ikärakenteeseen ja sitä kautta satojen lajien elinoloihin. Harvinainenkin laji voi olla avainlaji, kuten susi, joka hirviä saalistamalla vaikuttaa epäsuorasti metsäekosysteemiin ja suoraan esimerkiksi ahman, naalin ja ketun toimeentuloon.

Suuri osa suomalaisista manaa hirveä taimikonsyöjänä ja kolaririskinä, mutta oikeasti se on metsiemme tärkeimpiä eläimiä. Hirven ansiosta esi-isämme pärjäsivät täällä vuosituhansia ja maalasivat elämänantajastaan satoja kuvia ikikallioihin. Hirven ansiosta koitti meidänkin aikamme. Lankku ja sellu, kännykät ja tietokonepelit ovat hirvenklaanimme historiassa tähdenlentoja.

Hirvi on sitä paitsi luontomme upeimpia eläimiä, ja sen kohtaaminen joka kerta mykistävä elämys. Hirven rinnalla bongarien jahtaamat gobin­tyllit, kashmirinuunilinnut ja amerikantukkasotkat ovat kotoaan eksyneitä onnettomia, joilla ei ole mitään tekemistä luontomme kanssa.