Hiihtäjän keidas

28.02.2024 | Tapani Leppänen

Talvinen Torronsuo kutsuu luontolatujen ystäviä.

Luonnon kauneutta on vaikea kuvailla. Puusto on verhoutunut kauttaaltaan valkoiseen kuuraan. Matalalta paistava keskitalven aurinko siivilöityy kitukasvuisten mäntyjen läpi ja saa maiseman kimaltelemaan häkellyttävän kirkkaana.

Kapeat luontoladut alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Sillä nimellä nykyään kai kutsutaan perinteisiä moottorikelkalla kunnostettuja uria.

Torronsuolla luontoladun mitat täyttyvät muutenkin. Ympärillä avautuu eteläisen Suomen suurin keidassuo. Yhtä laajaa latuverkostoa ei löydy napapiirin eteläpuolisen Suomen kansallispuistoista.

Torronsuon ladut syntyvät talkootyönä paikallisen kyläyhdistyksen toimesta, useamman miehen ja kelkan voimin. Vastuu jakautuu jotakuinkin niin, että Metsähallitus antaa luvat, Torro-seura tekee työt ja Tammelan kunta maksaa bensat.  

Arto Hakala ajaa suon länsilaidalla isänsä kelkanjäljillä. Hän arvioi, että vuoron osuessa kohdalle latuhuoltoon kuluu helposti kymmenkunta tuntia viikossa.

Hakalan isä, nyt jo edesmennyt Antti Hakala, aloitti latujen teon 1990-luvulla aluksi itselleen ja pian kasvavalle hiihtäjäjoukolle.

Hyvänä lumitalvena Metsähallituksen kävijälaskuriin kirjautuu helposti 15 000 hiihtäjää. Huonompiakin talvia on, kuten vuosi takaperin, kun suo ei jäätynyt käytännössä lainkaan. Muutenkin se on arvaamaton ja luovuttaa lämpöä pitkälle talveen. Joskus ladulle nousee vettä. Toisinaan tuuli pöllyttää jäljet umpeen hetkessä.

Ladut pyritään kunnostamaan viikonloppua vasten. Ajankohtaisen tilanteen voi tarkistaa Torro-seuran Facebook-sivulta.

Torronsuon yleisin lähtöpaikka on Kiljamo. Sen kasvavaan suosioon vastaa viereen avattu Pehkun pysäköintipaikka.

Kiljamosta Haiponniittuun johtava reunametsän varjossa kulkeva rantalatu on varmimmin kunnossa. Silloin kun koko latuverkosto on auki, Kakkostietä ajavan kannattaa harkita myös Riihivalkaman lähtöpaikkaa.

Torronsuon ympärysladulle tulee mittaa noin 25 kilometriä. Vastaantulijoille annetaan puolikasta latua. Sekin on katoavaa hiihtoperinnettä.

Suon pohjoislaidalla maisema on avoimempi ja latupohja usein haastavampi. Reitti kiertää rantoja pitkin, mutta Katavasaaresta Hehkoon johtava avosuopätkä halkaisee sen keskeltä ja mahdollistaa puolikkaan kierroksen. Suosituin taukopaikka on Haiponniitun laavu, jossa kyläyhdistys pitää toisinaan myös latukahvilaa.

Kun olosuhteet osuvat, Torronsuo on mainio hiihtokohde. Talvella suolla voi liikkua vapaammin kuin kesällä, retkisuksilla ja hankikannoilla myös latujen ulkopuolella.

Etelän isot kaupungit, Helsinki, Turku ja Tampere, ovat kaikki sadan kilometrin säteellä.