Fluorivapaat
16.04.2018 | Tapani Leppänen
Retkeilyvaatteet vapautuvat haitallisista kemikaaleista.
Sadepisarat juoksevat kuoritakin pinnalla. Tekstiiliin tehty pintakäsittely estää niiden imeytymisen kankaaseen, mikä on edellytys sille, että sen alla oleva kalvo voi hengittää vapaasti.
Kankaiden viimeistelyssä käytetyillä fluorihiiliyhdisteillä on ylivoimainen kyky hylkiä vettä ja likaa. Samasta syystä ne eivät hajoa joutuessaan vesistöihin.
Ympäristössä PFC-yhdisteet ovat osoittautuneet myrkyllisiksi. Vaarallisimmat, niin kutsutut C8-kemian aineet, ovat jo pääsääntöisesti kiellettyjä Euroopan unionissa. Ensihätään niitä on pyritty korvaamaan lyhyempiketjuisilla C6- ja C4-yhdisteillä, mutta nyt retkeilyvaatteiden valmistajat pyrkivät eroon myös niistä.
Valmistajat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäiset ovat jo luopuneet PFC-yhdisteistä. Toinen ryhmä on asettanut luopumiselle takarajan, ja kolmas, sitoutumattomien joukko, ilmoittaa luopuvansa yhdisteistä heti, kun löytää vaatimuksiaan vastaavan korvaavan teknologian.
Asia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Vastuullisuudessaan retkeilymerkit ovat monellakin mittarilla tekstiiliteollisuuden mallioppilaita, mutta sadoista kemikaaleista juuri fluoriyhdisteet ovat olleet niille elintärkeitä ja vaikeasti korvattavia.
Kevään mallistoissa on nähtävissä jonkinlainen käännekohta. Korvaavat teknologiat ovat ottaneet isoja harppauksia ja etenkin vedenhylkivyydessä on jo saavutettu riittävä taso.
Mikään valmistaja tulee tuskin mainostamaan, että tuotteiden toiminnallisuus kärsii. Fakta on kuitenkin se, että PFC-yhdisteiden ominaisuuksia ei voi päihittää. Korvaavat tuotteet hylkivät vettä, mutteivät öljyä tai rasvaista likaa.
Toinen fakta on se, että kuluttajat arvostavat myrkyttömiä tuotteita ja ovat valmiita tinkimään sen eteen tietyistä ominaisuuksista. Tosiasia on myös se, että aika harva kuluttaja näitä äärimmäisiin oloihin kehitettyjä ominaisuuksia edes tarvitsee.
Ulkoiluun ja perusretkeilyyn korvaavat teknologiat ovat riittävällä tasolla.
Jos PFC-yhdisteistä luopumiselle on asetettu takaraja, vuosi on useimmiten 2020. Siihen retkeilyvälinevalmistajia on ajanut ympäristöjärjestö Greenpeace, jonka aggressiiviseksikin luonnehdittu Detox-kampanja on ollut muutoksen liikkeellepaneva voima.
Greenpeace vaatii valmistajia luopumaan kaikista PFC-yhdisteistä, koska tutkimukset antavat viitteitä, että lyhytketjuistenkin PFC-yhdisteiden hajoamistuotteena voi syntyä haitallisia yhdisteitä. Lisiksi myrkkyjä voi vapautua tuotteiden valmistusvaiheessa.
Vaikeimmassa paikassa on ollut Gore-Tex, kahdestakin syystä. Ensinnäkin sen tuote perustuu monista muista poiketen PTFE-kalvoon (teflon), jonka valmistuksessa käytetään perfluorattuja yhdisteitä. Toisaalta Gore-Tex ei ole löytänyt sellaista korvaavaa pintakäsittelyä, joka täyttäisi sen kärkituotteille asettamat tuotelupaukset.
Gore-Tex onkin lähestynyt ongelmaa toiselta kannalta. Se on onnistunut kehittämään menetelmän, jonka avulla PFC-yhdisteiden haitat saadaan eliminoitua koko elinkaaren ajalta mukaan lukien tuotteiden valmistus. Näin ollen ainakin osa sen tuotteista tulee jatkossakin perustumaan PFC-yhdisteiden käyttöön, ja tämä näyttäisi kelpaavan myös Greenpeacelle.
Gore kehittää nyt rinnakkain sekä PFC-vapaita että PFC:tä sisältäviä teknologioita. Se on ilmoittanut, että perustuotteet ovat uuden teknologian mukaisia vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä kattaa 85 % kaikista Gore-Tex -kankaista.
Vaativimpiin olosuhteisiin valmistettujen kärkituotteiden osalta tavoite on asetettu vuoteen 2023. Tämän siirtymäajan Greenpeace tullee hyväksymään myös niiden valmistajien osalta, jotka ovat sitoutuneet vuoden 2020 tavoitteeseen.
Laki sallii monia sellaisia kemikaaleja, joista nyt ollaan luopumassa. Huomion arvoista on sekin, että lyhytketjuisia C6- tai C4-kemian tuotteita sallitaan myös ympäristövaikutuksia ja tuoteturvallisuutta arvioivien Bluesign- ja Öko-Tex -standardien mukaisissa tuotteissa.
Vaikka lyhyempiketjuisten fluorihiiliyhdisteiden haitoista ei vielä tiedetä kaikkea, alan edelläkävijöille ne alkavat olla jo voitettu kanta. Tuotekehitykseen on käytetty merkittäviä summia ja monelle yritykselle ekologisuudesta on tullut koko toimintaa ohjaava asia.
Katseet on jo käännetty kohti uusia ongelmia.
Tapani Leppänen