Avohakkuukyselyn uutisoinnista

13.12.2018 | Panu Könönen

Latu&Polku-lehden päätoimittaja taustoittaa kyselystä tehtyä uutista.

Aina välillä saamme toimitukseen kipakkaakin palautetta lehtemme jutuista. Se on hyvä asia, sillä ilman palautetta antavia lukijoita lehti ei voi kehittyä.

Tällä kertaa saimme palautetta viimeisimmässä numerossamme olleesta Suomen Ladun tekemästä nettikyselystä jäsenilleen (vaatii kirjautumisen). Sekä kyselystä että sen uutisoinnista.

Vähän taustaa aluksi. Luontojärjestöt julkaisivat syksyllä Avohakkuuut historiaan -kansalaisaloitteen, jossa halutaan kieltää kaikki avohakkuut valtion mailla. Koska Suomen Latu on ulkoilujärjestö ja metsät tärkeitä paikkoja liikkua, niin jäsenistön näkemyksiä haluttiin selvittää nopealla ja osin äärevällä kyselyllä.  

Kysely tehtiin Suomen Ladun omissa kanavissa: verkkosivuilla, Latu&Polku-lehdessä ja järjestön Facebook-sivuilla. Kyselyn saatteena käytettiin kaikissa kanavissa samaa viestiä:  

Suomen Latu on kiinnostunut jäseniensä näkemyksistä liittyen metsänhoitoon. Onko nykyinen tapa ihan hyvä? Pitäisikö metsiä hoitaa nykyistä pienipiirteisemmin ja lisätä esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta, jossa metsä säilyy puustoisena? Vai pitäisikö avohakkuita vähentää tai lopettaa kokonaan?

Saamamme palaute koskee erityisesti jutun uutisointia, mutta myös kyselyn toteuttamistapaa. Palautteessa koettiin, että otsikko "Jäsenkysely: Enemmistö hyväksyy avohakkuut" johtaa jollakin tavalla harhaan, kun kysely on tehty avoimena nettikyselynä.

Kerroimme kuitenkin kyselystä tehdyssä uutisessa avoimesti tästä pulmasta:

Saimmekin Facebookissa ja verkkosivuillamme julkaistuun kyselyyn nopeasti yli 540 vastaajaa. Koska kysely oli avoin, emme tiedä, kuinka moni vastaajista oli Suomen Ladun jäsen.

Jutussa ei kuitenkaan mainittu sitä, että kysely oli ensin avoinna viikon ajan vain Suomen Ladun verkkosivuilla – ja siitä oli kerrottu ainoastaan jäsenille Latu&Polku-lehden välityksellä. Viikon aikana kyselyyn vastasi reilut 100 ihmistä. Näiden vastaajien mielipide oli yhteneväinen lopullisen 540 vastaajajoukon kanssa. Muutosta kyselyn tuloksissa ei siis tapahtunut, vaikka kysely julkaistiin Suomen Ladun Facebook-sivuilla. 

Olisiko tämä pitänyt mainita jutun yhteydessä? Ehkä. 

Mutta: Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö suurin osa – ehkäpä jopa kaikki – vastaajista, olisi ollut Suomen Ladun jäseniä. On totta kai mahdollista, että avoimen kyselyn tulos olisi manipuloitavissa. Mutta kuka tekisi sellaista? Ja miksi?

Otamme kuitenkin tästä palautteesta opiksemme. Monet yhteiskunnalliset asiat herättävät paljon tunteita, niinpä niihin liittyvät kyselyt ja uutiset tulee viestiä erityisellä huolella. 

Kirjoittaja on Latu&Polku-lehden päätoimittaja ja Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö.