100 % kierrätettävä

01.06.2020 | Tapani Leppänen

Poistotekstiili on kiertotalouden raaka-ainetta.

Retkeilyvaatteiden valmistajat ovat olleet edelläkävijöitä kierrätysmateriaalien käytössä. Vaikeammin ymmärrettävä väittämä koskee vaatteen kierrätystä. Jos riippulapussa lukee 100 % kierrätettävä, herää kysymys, mitä se tarkoittaa ja kuinka sen kanssa tulisi toimia. PET-pulloista valmistettua puseroa kun ei voi viedä pullonpalautukseen.

Tekstiilien kierrätykseen liittyy epätietoisuutta ja omantunnon tuskia. Muutama vuosi sitten voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto onnistuttiin jotenkin uutisoimaan vaatteiden kaatopaikkakieltona, jonka moni ymmärsi väärin. Todellisuudessa muutos ei koskettanut kotitalouksia tai vaatteiden lajittelua, vaan kuntia, joissa niin sanottua sekajätettä ryhdyttiin polttamaan energiaksi.

Vaatteiden erilliskeräystä koskeva muutos on vasta edessä. Tulevaisuudessa mahdollisimman suuri osa tekstiilijätteestä pyritään hyödyntämään energian sijaan raaka-aineena.

Poistotekstiilin keräystä käynnistellään parhaillaan eri puolilla Suomea.
 

Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:n alueella pakolliseksi vuonna 2025. Suomessa sen on määrä toteutua jo vuonna 2023.

Keräys itsessään on vaatteiden kierrätyksen helpoimmin organisoitava osa. Sen jälkeen materiaali pitäisi jalostaa kuiduiksi ja kuiduille pitäisi löytää jatkokäyttöä.

Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä hankkeessa Paimioon ollaan nyt rakentamassa valtakunnallista pilottilaitosta, jossa erilaiset tekstiilit saadaan lajiteltua ja avattua kuiduiksi. Laitoksen ympärille pyritään synnyttämään langanvalmistukseen ja muuhun jatkokäyttöön tähtäävää teollisuutta.

Vaatteiden suunnittelussakin pitää tapahtua muutoksia. Otsikossa mainittu kierrätettävyys tarkoittaa sitä, että jatkokäyttö on huomioitu jo tuotteen suunnitteluvaiheessa esimerkiksi materiaalivalinnoissa. Puhdas polyesteri- tai puuvillavaate on helpompi kierrättää kuin sekoite.

Tältäkin osin tekniikka tosin kehittyy. Juuri puuvillan ja polyesterin erotteluun on jo olemassa kierrätysratkaisuja. Paljon parjattu elastaaninkin saadaan poistettua tietyillä kemiallisilla menetelmillä, mutta prosessin kannalta epäpuhtaudet eivät koskaan ole toivottavia.

Elastaanin kohdalla kritiikki koskee sen turhaa käyttöä. Retkeily- ja ulkoiluvaatteissa se on perusteltua vaatteen toiminnallisuuden kannalta, mutta tavallisessa T-paidassa elastaani oikeastaan vain heikentää sekä varsinaisen vaatteen että kierrätyskuidun laatua tuomatta mitään merkittävää lisäarvoa.
 

Poistotekstiilit ovat arvokasta raaka-ainetta nimenomaan ympäristön kannalta. Jos ne olisivat sitä kaupallisesti, vaatteiden kierrätys olisi järjestetty jo kauan siten.

Ulkomailla alan kaupallisten toimijoiden liiketoiminta perustuu yleensä vaateiden myyntiin ja kolmansiin maihin kohdistuvaan vientiin. Kuitujen kierrätys on keskittynyt muutamiin helpoimpiin materiaaleihin, joita hyödynnetään lähinnä auto- tai rakennusteollisuuden eristemateriaaleina.

 Tässäkin mielessä Suomeen ollaan rakentamassa ainutlaatuista ja läpinäkyvää järjestelmää. Kiertotalouden tavoitteena on, että materiaali pysyy mahdollisimman pitkään korkea-arvoisena. Niin kauan kuin siitä pystyy tekemään uutta lankaa tai kangasta, se kannattaa tehdä.

Yksittäinen kuluttaja tekee tärkeimmän ympäristötekonsa ostamalla harkiten ja käyttämällä vaatteensa loppuun. Retkeilyvaate onkin usein laadukas ja pitkäikäinen hankinta. Toisaalta moni käytöstä poistettu vaate lojuu kaapissa, päätyy kellariin tai kesämökin vintille.

Kiertotalouden näkökulmasta ne pitäisi saada hyötykäyttöön.

Artikkelia varten on haastateltu Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Sini Ilmosta ja Haltin tuotepäällikkö Maija Kiiskiä.