Luttojoki – kuohuja ja kulttuuria

30.04.2021 | Matti Mela

Asumattomien rantojen Luttojoki kutsuu päiväretkelle.

Vaikka Luttojoen rannat ovat käytännössä asumattomia, ei se kuitenkaan mikään erämaajoki ole.

Latvat lähtevät tunturipuroina Saariselän ja Kiilopään tunturikeskusten liepeiltä ja alkumatkat kulkevat kansallispuistossa. Kuutuan tieltä lähtien joki on kulkukelpoista kanootilla tai kumilautalla, mutta virtaa samalla eri-ikäisten teiden ja metsätalousalueiden välissä.

Viimeiset kilometrit ennen siirtymistä Venäjän puolelle Lutto palaa taas UK-kansallispuistoon.

Nykyään raakun kuoretkin ovat rauhoitettuja, mutta katsella ja kuvatahan saa.

Hakkuualueista huolimatta pidän Luttoa kiehtovana päiväretkien ja pienten jokivaellusten kohteena. Sinne on teiden vuoksi helppo mennä ja kohteet joen rannoilla ovat yllättävän monipuolisia.

Kulissit ovat paikoin kapeat, mutta esimerkiksi joen niemiin kasaantuneet laajat hietikot ovat ainulaatuisia kauneutensa ja runsautensa puolesta. Luton keskiosissa joki meanderoi eli mutkittelee voimakkaasti. Siitä johtuen alueella esiintyy runsaasti pääuomasta irtautuneita vanhoja joen pätkiä eli juoluoita ja vuopajia.

Lutto on myös merkittävä kulttuurihistoriallinen joki. Se on ollut ennen sotia kulkuväylä Petsamoon. Kattajärvestä ovat jokiveneellä lähteneet helmipuroilleen Huhti-Heikki ja monet tuntemattomammat pyyntimiehet. Lohenkalastajat, erilaiset tutkimusryhmät, sotilaat ja tietenkin kolttasaamelaiset, jotka asuivat Petsamon alueella, kulkivat tiettömän taipaleen kesäaikaan jokea myöten.

Helmenpyynnin ollessa sallittua itse Luttojoki oli Suomen paras raakkujoki. Vanhoja ja hajonneita raakunkuoria voi vieläkin tavata koskien lähistöllä pääuoman ja suurimpien sivujokien varsilla. Nykyään raakun kuoretkin ovat rauhoitettuja, mutta katsella ja kuvatahan saa.

Luton loppupäässä on Rajajoosepin kenttä entisöityne rakennuksineen. Oskarinkoskelta löytyy pieni kolttakylä, jonne asutettiin sodan jälkeen joksikin aikaa Petsamosta siirtyneitä kolttasaamelaisia.

Kirjoittaja on Inarissa asuva biologi ja valokuvaaja, joka havainnoi tällä palstalla Lapin luonnon vuodenkiertoa.
mattimela.fi


Luitko jo nämä jutut?