Hiihtäjän kaupunkikohteet

03.12.2025 | Tapani Leppänen

Kun lumi pakenee rannikolta, katseet kääntyvät sisämaahan. Aina ei tarvitse lähteä Lappiin, sillä otolliset olosuhteet voivat odottaa vain jonkun tunnin päässä. Miltä kuulostaisi kaupunkihiihto Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla tai Keski- ja Itä-Suomessa? Valitsimme viisi radan varren kaupunkikohdetta ja kysyimme jäsenyhdistysten aktiiveilta, missä paikalliset hiihtävät.

LAHTI

Lahti on hiihtokaupungin maineessa ja hyvästä syystä. Salpausselän saloihin meidät johdattelee Tiirismaan Ladun Jorma Pöyry.

Paikallisten hiihtokausi alkaa Lahden Urheilukeskuksen ensilumenladulta. Aluksi vanhan raviradan ympäristöön lumetetaan melko tasainen baana ja pian sen jälkeen myös urheilukeskuksen mäkisemmät osuudet.

Luonnonlumen aikaan Salpausselällä on parhaimmillaan 180 kilometriä latuja. Alueen lähiladut kasvavat yhteen ja muodostavat noin 35 kilometrin pituisen rengasreitin: Lahden Urheilukeskus–Tapanilan hiihtomaja–Messilä–Tiirismaa–Heinsuo–Tapanilan hiihtomaja–Lahden Urheilukeskus. Tämä on se kokonaisuus, jonka vuoksi Lahteen tullaan myös kauempaa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulta. Yksittäisinä vuosina Salpausselän ja rannikkoseudun lumitilanteissa voi olla dramaattinen ero.

Lahden ja Hollolan latumiesten välillä parhaista olosuhteista käydään pienimuotoista kilpailua. Voittajia ovat hiihtäjät. Pöyryn mukaan kunnossapito on ollut viime vuosina priimaa niin Lahden urheilukeskuksen ja Tapanilan kuin myös Hollolan Heinsuon ja Varrassuon reiteillä.

Eri pituisia kuntoratoja löytyy Lahden Urheilukeskuksesta, Tapanilan hiihtomajalta ja Hollolan puolella Heinsuon urheilukeskuksesta. Nämä kaikki soveltuvat myös pidempien lenkkien lähtöpaikoiksi ja ovat tavoitettavissa Lahden keskustasta bussilla. Urheilukeskuksen kupeessa sijaitseva vanha ravirata on suosituin parkkipaikka.

Pöyryn omat suosikkiladut löytyvät Heinsuon ja Lahden väliltä ja rauhallisimmille lenkeille Varrassuon ja Hälvälän maastoista.

Kauneimmat maisemat avautuvat Tiirismaan ja Messilän väliseltä reitiltä Vesijärvelle. Sitten on Varrassuo. Tasainen, parin kilometrin pituinen lenkki ei ole pitkä, mutta Pöyryn mukaan Varrassuo on Päijät-Hämeen Lappi. Varrassuolle pääsee hiihtäen Heinsuon urheilukeskuksesta tai suoraan Tiilikankaan koululta.

Pitkän rengasreitin lisäksi Lahden vahvuutena ovat valoladut. Lahden Urheilukeskus–Heinsuo on valaistu, samoin Messilän lenkki. Parin kympin kierroksen voi tehdä iltaisinkin hiihtämättä samoja latuja.

Messilä on mainio kohde perheille, joista osa haluaa rinteeseen. Harvasta etelän hiihtokeskuksesta avautuu samanlaista latuverkostoa kuin Messilästä lumiaikaan.

Tapanilan hiihtomajan ohella Messilä sopii hyvin myös hiihtoretken kahvi- tai lounaspaikaksi. Näiden lisäksi maininnan ansaitsee Tiiristupa, Tiirismaan Ladun pitämä latukioski nuotiorinkeineen.

Olosuhteiden salliessa Lahden tarjontaan kuuluvat myös Vesijärven jääladut. Lähtöpaikoiksi Pöyry suosittelee Lahden satamaa Lokki-ravintoloineen tai vaihtoehtoisesti Messilän leirintäaluetta.

lahti.fi/ladut
visitlahti.fi/hiihto

 

TAMPERE

Tampere tuntuu porskuttavan lähes jokaisella osa-alueilla, joten miksei myös hiihtokohteena. Tampereen Taivaltajien Marika Viinikka neuvoo lukijoita myös ympäryskuntien laduille.

Tampereen tärkein hiihtokeskus on Kauppi. Sijaintinsa puolesta se sopii hyvin myös kaupunkilomalaisille, sillä perille pääsee raitiovaunulla. Viinikka kertoo, että varsinaisen ensilumenladun lisäksi vähän haasteellisemmissakin oloissa on yleensä auki noin viiden kilometrin pituinen Kauppi–Niihama, jota huolletaan tykkilumella.

Niihaman ulkoilumaja on kahviloineen ja tulipaikkoineen tärkeä osa tamperelaista hiihtoperinnettä. Lumitilanteen salliessa Kauppi–Niihama jatkuu leveänä luistelubaanana aina Kangasalle saakka ja mahdollistaa yli 30 kilometrin lenkit. Perinteisen hiihtäjiä Viinikka neuvoo jatkamaan Kangasalan Ruutanan kautta Vesijärven ladulle, jossa sijaitsee Santasaaren virkistysalue ja makkaranpaistoon sopiva kota.

Kaupinojalta pääsee myös Näsijärven jäälle. Rannalla sijaitsee Hiking Travel, Hit Ky:n ylläpitämä 20 kilometrin pituinen luistelurata ja sen yhteydessä oleva jäälatu. Urheilupuiston kupeessa on myös Tampereen Talviuimareiden avantosauna.

Kaupin ohella Viinikka neuvoo hiihtäjiä Ylöjärven puolella sijaitsevalle Lamminpään majalle, josta maaliskuun alussa järjestettävän Pirkan Hiihdon leveät baanat jatkuvat Nokialle saakka. Lähtöpaikka sijaitsee Teivon raviradan vieressä ja on tavoitettavissa Tampereelta myös bussilla.

Jos käytössä on auto, lähikuntien laduista kannattaa katsastaa myös Ylöjärvellä sijaitseva Kuru. Tampereen seudun ammattiopiston takaa lähtevä erämaalatu jatkuu Seitsemisen kansallispuistoon asti ja kuuluu Viinikan ehdottomiin suosikkeihin. Luonnonystäville hän antaa vinkin myös Siikanevan suoalueesta. Varsinaisia latuja siellä ei ole, mutta hankikeleillä suo kantaa tavallisillakin suksilla.

Viinikan oma hiihtokausi käynnistyy usein Valkeakosken ensilumenladulta – tai sitten hän suuntaa Ruovedellä sijaitsevalle Väärinkierrokselle. Noin kolmen kilometrin pituista peltolatua huolletaan kelkalla. Viinikan kokemuksen mukaan se on usein kunnossa, vaikka lunta olisi niukemmin. Joskus lumirajakin tuntuu kulkevan juuri Tampereen ja Ruoveden välillä.

tampere.fi/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladut
ylojarvi.fi/ladut-ja-kuntopolut

 

JYVÄSKYLÄ

Jyväskylässä hiihdetään luonnonlumella koko talvi. Reijo Leino ja Anneli Mörä-Leino viihtyvät Ladun majan maastoissa ja suosittelevat samaa muillekin.

Jyväskylän tunnetuin talviurheilukeskus lienee Laajavuori, mutta paikallisten suosikkiladut taitavat löytyä Ladun majan maastoista. Keskustan lounaispuolella Taka-Keljossa sijaitseva Jyväskylän Ladun maja on antanut nimen kokonaiselle ulkoilualueelle. Reijo Leino kertoo, että alueen salaisuus on yli sadan metrin korkeusero Päijänteen tasosta. Majan ladut ovat selvästi ympäröivää kaupunkia lumivarmempia. Käytännössä se tarkoittaa, että luonnonlumella hiihdetään koko talvi.

Korkeuserosta huolimatta latuprofiilit eivät ole liian vaativia. Anneli Mörä-Leinon mukaan alueen suosio perustuu lumivarmuuden ohella juuri siihen. Ladun majalta lähtevä Soidenlammen lenkki on suosituin latu, ja siihen liittyvä Hanhiperä todellinen helmi. Yhteensä alueella voi tehdä noin 20 kilometrin lenkin hiihtämättä samoja latua.

Laajavuori tunnetaan kilpaladuistaan. Laskettelurinteen kupeessa sijaitsee myös kaupungin ainoa ensilumenlatu. Kuntohiihtäjien suosiossa ovat etenkin Vuorenlenkki (5 km) ja Kuntolatu (8,5 km). Niitäkään Leinot eivät suosittele varauksetta aloitteleville tai muuten epävarmoille hiihtäjille, kokeneemmille kyllä.

Yhdyslatuja pitkin Laajavuoresta voi hiihtää myös Ladun majalle, ja näin moni tekeekin pitkän lenkin. Suksia joutuu kantamaan muutaman sata metriä radan yli ja tien ali. Ladun maja toimii kahvipaikkana viikonloppuisin ja hiihtolomaviikoilla myös arkisin. Majan lähistöllä, Kolmisoppisen rannassa on tulipaikka.

Bussilla pääsee helposti paitsi Laajavuoreen myös Ladun majalle johtavien yhdyslatujen varrelle. Mörä-Leino neuvoo ottamaan bussin Mustalammelle, josta pääsee Hanhiperän lenkille.

Lumisena talvena Jyväskylän Palokan Touruvuoresta Laukaan Peurungan kautta Äänekoskelle kulkeva 50 kilometrin pituinen Metsoreitti tarjoaa mahdollisuuden pidemmälle laturetkelle. Reitille pääsee useasta kohdasta, esimerkiksi Laukaan puolella sijaitsevalta Ampujien majalta.

Maaliskuun alussa samoilla laduilla hiihdetään Jyväskylä Ski Marathon. Kilpailun aikoihin Metsoreitti on hiihdettävissä varmimmin, mutta vuosia on jäänyt myös välistä. Jos olosuhteet osuvat, Leinot suosittelevat kohteeksi Peurungan kylpylää, josta voi halutessaan palata Jyväskylään myös bussilla. Metsoreitin varrella on 15 kotaa tai laavua.

Jäälatujakin tehdään aina kun olosuhteet sallivat. Päijänteen jääladuille päästäkseen on ajettava kaupungin eteläpuolelle Säynätsaloon, mutta sinnekin kulkevat bussit. Lyhyempiä jäälatuja löytyy lähempääkin, muun muassa Palokkajärveltä, Tuomiojärveltä ja Jyväsjärveltä. Leinojen mukaan ne tahtovat olla myös kävelijöiden suosiossa.

jyvaskyla.fi/liikunta/reitit-ulkoilu-ja-virkistys/ladut
visitlaukaa.fi/palvelu/metsoreitti/

 

KUOPIO

Kuopion latuverkosto ja siihen olennaisesti kuuluva saaristo hakevat vertaistaan. Oppaanamme on Puijon Ladun Jari Ojala.

Kuopion tunnetuin talviurheilukeskus on tietenkin Puijo. Monien muiden kaupunkien tavoin talviurheilukeskus tarkoittaa täälläkin melko vaativia latuprofiileja. Hyvällä tuurilla vastaan voi tulla olympiavoittaja Iivo Niskanen omalla nimikkoladullaan.

Hiihtostadionilla sijaitseva ensilumenlatu on maksullinen siihen asti, kun luonnonlumiladut avataan. Puijonsarven laduilla Jari Ojala neuvoo ottamaan kohteeksi Puijonnokan jykevän laavun, josta avautuu näkymä pohjoiselle Kallavedelle. Stadionin kupeessa, serpentiininousun päällä, sijaitsee puolestaan kuuluisa näkötorni ja sen juurella ravintola Puijon maja. Komea taukopaikka on myös Ylä-Antikkalan laavu, josta latukierrosta voi jatkaa kohti Konttilan elämystilan viihtyisää kahvilaa.

Hyvän lumen aikana Kuopio on yhtä suurta latuverkostoa. Puijon lisäksi Ojala neuvoo katsastamaan Neulaniemen ja Jynkänvuoren ladut. Molemmat ovat tavoitettavissa keskustasta myös linja-autolla.

Neulaniemen rannalla sijaitsee kaksi ulkoilumajaa. Puijon Ladun ylläpitämä Pilpan maja ja Kuopion suunnistajien ylläpitämä Tervaruukin ulkoilumaja palvelevat hiihtokaudella viikonloppuisin. Lähtöpaikaksi Ojala suosittelee Viinaniemen parkkipaikkaa ja jäälatujen ollessa auki Niuvanrantaa.

Niin, jääladut. Jos Kuopion latuverkosto on kattava, se herää todella henkiin, kun saariston sokkelot avautuvat jäälatuja pitkin. Niuvanranta–Neulaniemi–Tervaruukki–Pilppa on yksi Ojalan suosikeista. Samalla jäitä pitkin avautuu yhteys Neulaniemen ja Puijon latuverkoston välille.

Eteläinen Kallavesi avautuu suoraan kaupungin keskustasta. Järven jäätyessä Kuopion matkustajasatamasta tulee talviurheilukeskus, josta lähtee pitkien latureittien lisäksi kuuluisa maratonluistelurata. Saarikohteita, tulipaikkoja ja tupia on mistä valita, kun vain pysyttelee kartalla.

Kaupungin ulkopuolelta Ojala nostaa esiin Kuhasen Kirin ylläpitämät Hirvimäen ja Hiltulanlahden ladut sekä Lapinlahden puolelta Lukkarilan kyläyhdistyksen hoitaman Hirvisuon ladun. Molemmat ovat kapeita moottorikelkalla ajettuja perinteisen metsälatuja. Hirvisuolla voi tehdä yli 20 kilometrin lenkin, jonka varrella on Oskarinkodan autiotupa ja kaksi muuta laavua.

kuopio.fi/ladut

 

JOENSUU

Joensuussa riittää latuja Laululavalta lähikuntiin. Lumisen Pohjois-Karjalan pääkaupunkiin meidät johdattaa on Joensuun Ladun Hannu Melin.

Joensuun keskustan ladut löytyvät Laulurinteen ja Mehtimäen urheilupuiston kuntoradoilta. Täältä yhdysladut vievät Lykynlammelle ja edelleen Pärnävaaran urheilukeskukselle. Näin keskustasta käsin saa tehtyä helposti yli 50 kilometrin hiihtolenkin, jossa koko matka on leveää, luisteluhiihtoon soveltuvaa baanaa.

Noin 10 kilometrin päässä sijaitseva Lykynlammen ulkoilukeskus on tavoitettavissa paikallisliikenteen bussilla. Perinteikkään hiihtomajan toimintaa kehitetään uusien yrittäjien toimesta. Kahvilan lisäksi alkavalle kaudelle valmistuu saunamaailma ja majoitustiloja. Yhdyslatujen lisäksi hiihdettävänä on eri pituisia ja tasoisia lenkkejä. Lykynlammen rannalla on myös laavu.

Liperin puolella sijaitseva Pärnävaara on perinteikäs kilpahiihtokeskus. Melinin mukaan se on hyvä kohde varsinkin alkutalvesta, sillä Pärnävaarassa on säilölumilatu ja talven ensimmäisiin luonnonlumilatuihin lukeutuva asfalttipohjainen rullahiihtolenkki. Varsinaiset kilpaladut ovat profiililtaan vaativia.

Vieläkin tunnetumpi ensilumenlatu löytyy Kontiolahden ampumahiihtostadionilta. Myöhemmin talvella Kontiolahden ladut yhdistyvät Lehmon kautta Joensuun Rantakylään.

Melin kehuu erityisesti Lehmon latujen maisemia. Asutusalueen keskellä sijaitsevassa Rantakylän liikuntakeskuksessa on puolestaan lasten hiihtomaa. Täältäkin käsin kaupungista avautuu kymmenien kilometrien latuverkosto.

Kaupunginosalatuja on paljon, mutta läheskään kaikki eivät ole yhteydessä toisiinsa. Rantakylän lisäksi Melin nostaa esiin Repokallion, josta on yhteys Hukanhaudan, Karsikon, sekä Karhunmäen laduille.

Keskustan hiihtokausi alkaa Laululavan ensilumenladulta. Myöhemmin talvella Laulurinteen kupeessa sijaitsevalla Linnunlahden uimarannalla on Pyhäselän jäälatujen virallinen lähtöpaikka. Linnunlahdella on myös leirintäalue, josta löytyy ympärivuotista mökkimajoitusta.

Tavallisesti jäälatujen pohjustus alkaa helmikuussa. Melinin kuitenkin muistuttaa, että kausi on arvaamaton. Jää kestää kyllä, mutta Pyhäselkä on iso vesistö, jonka hiihto-olosuhteita rajoittavat jäälle nouseva vesi ja kilometrien mittaiset railot, toisinaan myös latujen ylläpitoon liittyvät resurssit.

Otollisimmat jäähiihtokelit ajoittuvat maaliskuulle. Olosuhteiden salliessa Melin neuvoo hiihtämään noin 10 kilometrin päässä sijaitsevaan Pyhäsaareen, jossa on mukava tulipaikka. Maaliskuun alussa Joensuun latu järjestää Pyhäselän Jäähiihdon, jossa osallistujia palvelevat useat latuasemat.

joensuu.fi/ladut-ja-kuntoradat