Matalalta paistava aurinko tekee ruskan jälkeisen Utsjokilaakson pastellimaisen sävyiseksi. Levollisesta tunnelmasta huolimatta monen lajin kohdalla eletään kuitenkin elämän jatkumisen kannalta ratkaisevia hetkiä. Kuva: Matti Mela
8 VUODENAIKAA
Ennen talvea
27.10.2020 | Matti Mela
Loppusyksyksystä monen pohjoisen lajin lisääntyminen elää ratkaisevan hetkensä.
Utsjoki halkoo puoliarktiset tunturiylängöt noin 80 kilometrin matkalla etelästä pohjoiseen.
Itse jokilaaksossa esiintyvät yksittäiset mäntyaihkit ja pienet mäntymetsiköt osoittavat kasvukauden olevan siellä pidemmän kuin viereisillä Kaldoaivin ja Paistuntureiden erämaa-alueilla.
Loppusyksyksyllä monen pohjoisen lajin lisääntyminen elää ratkaisevan hetkensä.
Toukkien aiheuttamat koivutuhot esiintyvätkin useammin ylhäällä leudommilla jokilaakson reunoilla kuin pohjalla.
Lohen kutu on talven lähestyessä ohi ja naaraskala on peitellyt muutamia tuhansia hedelmöittyneitä mätimunia kutusoraikkoon. Keväällä niistä kehittyy poikasiksi ehkä 25 prosenttia. Karsinta jatkuu ikäluokan koko elämän läpi. Jos vuosien kuluttua mereltä saapuu kudulle Utsjokeen yhden kutuparin jälkeläisistä 3–4 kalaa, niin asiat ovat menneet lajin kannalta hyvin.
Kuteneista lohista osa sinnittelee hengissa talven joessa talvikkona ja palaavat keväällä merelle voimistumaan uutta kutuvaellusta varten.
Utsjokilaakson rinteitä uurtaa lukuisia reheviä kuruja ja rantavyöhykkeeltä löytyy runsaasti niittyjä.
Tunturisopulit ovat viettäneet näissä kesänsä ja lisääntyneet useamman kerran. On aika palata takaisin takaisin talveksi tunturikurujen yläosiin. Talvehtimisen onnistuminen paksulumisissa latvakuruissa on sopulikannan lisääntymisen kannalta tärkeää. Menestyneen talvilisääntymisen jälkeen kevätvaellus on seuraava askel populaation levittäytymiseen kauemmaksi ydinalueilta.
Tunturimittarinaaraat ovat munineet syksyllä seuraavan sukupolven koivujen oksistoon.Talven kylmyydellä on ratkaiseva merkitys munien säilymiselle hengissä kevääseen saakka. Keskitalven korkeapaineet tekevät syvästä jokilaaksosta ympäristöään kylmemmän paikan, ja pitkä pakkasjakso tuhoaa usein mittarin munavaiheen.
Toukkien aiheuttamat koivutuhot esiintyvätkin useammin ylhäällä leudommilla jokilaakson reunoilla kuin pohjalla.
Kirjoittaja on Inarissa asuva biologi ja valokuvaaja, joka havainnoi tällä palstalla Lapin luonnon vuodenkiertoa.